Luonnon kasvattamat: Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset odotus- ja pikkulapsiaikana

Hyvinvoinnin ja terveyden perusta rakentuu jo raskausaikana ja varhaislapsuudessa.  Lapsuudessa opitut elintavat ja koettu hyvinvointi heijastuvat pitkälle aikuisuuteen.

Luonnossa oleilu ja liikkuminen tukevat terveyttä ja hyvinvointia monella tasolla. Raskauden aikana luonto voi vähentää odottavan vanhemman stressiä, tukea mielialaa ja edistää vanhemman fyysistä hyvinvointia. Tutkimusten mukaan luonnossa oleskelu helpottaa myös palautumista stressistä ja vahvistaa keskittymiskykyä. Se lisää myönteisiä tunteita, lievittää ahdistusta ja masentuneisuutta sekä virkistää mieltä usein tehokkaammin kuin sisäympäristöissä toteutettu liikunta. Luonto voi tukea myös lasten tunne- ja tarkkaavuustaitoja ja suojata mielenterveyden ongelmilta myöhemmin elämässä. Lisäksi luonnon monimuotoinen mikrobisto vahvistaa vastustuskykyä ja voi vähentää allergioiden ja autoimmuunisairauksien riskiä. (Tyrväinen 2023.) Luonnossa leikkiminen voi myös edistää tehokkaalla tavalla lapsen motorisia taitoja (Dankiw ym. 2020).

Luonnon terveyshyödyt syntyvät parhaiten säännöllisesti toistuvista luontokäynneistä. Annos-vastesuhdetta on tutkittu toistaiseksi melko vähän, mutta myönteiset vaikutukset ovat useimmiten tyypillisesti lyhytaikaisia ja päiviä kestäviä. (Tyrväinen 2023.) Kun luonnossa liikkumisesta ja oleilusta tulee toistuva ja jatkuva tapa, lyhytaikaisista vaikutuksista muodostuu ajan myötä pysyvämpiä ja pitkäaikaisia hyvinvointivaikutuksia. Hyvinvointia voidaan saada erityisesti arjen lähiympäristön luonnosta. Monenlaiset luontoympäristöt kuten metsät, puistot ja puutarhat tukevat terveyttä ja tarjoavat mahdollisuuksia palautumiseen ja virkistymiseen.

Laajemmin tarkasteltuna luonnon hyödyntäminen terveyden edistämisessä tarjoaa myös koko yhteiskunnalle merkittäviä mahdollisuuksia. Jos luonnon myönteiset terveysvaikutukset saataisiin vahvemmin osaksi ihmisten arkea ja terveydenhuollon käytäntöjä, voitaisiin samalla ehkäistä kansansairauksia ja vähentää niistä aiheutuvia kustannuksia. Arvioiden mukaan luonto voi tuottaa Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen vuotuiset säästöt muun muassa masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä sekä astman lääkehoidon tarpeen vähentämisessä. (Tyrväinen ym. 2024.)

Äitiys- ja lastenneuvolat lisäämässä tietoisuutta

Tutkimustieto luonnon hyvinvointivaikutuksista täydentyy jatkuvasti ja aiheesta tarvitaan edelleen lisää ja tarkentavaa tutkimusta. Nykyisen tutkimusnäytön perusteella voidaan kuitenkin todeta, että luonnolla on monin tavoin myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin.

Tässä kokonaisuudessa äitiys‑ ja lastenneuvoloilla voidaan nähdä erityisen tärkeä rooli. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut edistävät raskaana olevien, sikiöiden ja alle kouluikäisten lasten sekä koko perheen terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla tietoa, tukea ja varhaista apua. Äitiys- ja lastenneuvoloiden tavoitteena on turvata raskauden ja varhaislapsuuden terve kehitys, vahvistaa vanhemmuutta ja kaventaa perheiden välisiä terveyseroja.

Neuvoloilla onkin erinomainen mahdollisuus vahvistaa perheiden hyvinvointia tuomalla luonnon terveysvaikutukset osaksi neuvolatyön elintapaohjausta. Koska neuvolat tavoittavat lähes kaikki odottavat perheet ja pienten lasten huoltajat, luonnon hyödyistä kertominen on luonteva tapa tuoda terveys- ja hyvinvointivaikutukset osaksi perheiden arkea. Tieto luonnon tarjoamista mahdollisuuksista voi vaikuttaa merkittävästi arjen valintoihin ja neuvola voi kannustaa perheitä hyödyntämään lähiluontoa osana terveellisiä elintapoja. Luonnon terveyshyötyjen esiin tuominen neuvolakäyntien keskusteluissa on yksinkertainen, mutta vaikuttava tapa lisätä perheiden hyvinvointia.

Kuvat 2 ja 3. Lähellä luontoa pienestä asti. Kuvat: Pihla Liukkonen, Kontrastia.

Oppimateriaalin tavoite ja kohderyhmä

Tämän oppimateriaalin tavoitteena on, että:

• ymmärrät, mitä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia luonnolla on odottavalle vanhemmalle, perheelle ja lapselle.
• osaat hyödyntää materiaalista saatavaa tietoa elintapaohjauksen tueksi kohdatessasi odottavia perheitä sekä 0–2-vuotiaiden pikkulasten vanhempia.
• osaat antaa odottavalle vanhemmalle ja perheelle ohjeita ja vinkkejä, joilla he voivat lisätä luontokosketusta omassa arjessaan.

Oppimateriaalin ensisijaisena kohderyhmänä ovat äitiys- ja lastenneuvoloissa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä näiden alojen opiskelijat. Materiaali on tarkoitettu myös kaikille asiasta kiinnostuneille.

Materiaalissa esitellään ensin tutkimustietoon perustuen luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia odottavalle vanhemmalle ja perheelle sekä lapselle. Kunkin luvun lopussa on ”Pähkinänkuoressa”-osio, johon on koottu luvun keskeisimmät asiat. Oppimisen tueksi materiaaliin on lisäksi liitetty pohdintatehtäviä, jotka ohjaavat soveltamaan sisältöä käytännön neuvolatyöhön ja pohtimaan, miten luonnon hyvinvointivaikutuksista voi keskustella perheiden kanssa.

Teoriaosuuden jälkeen materiaalissa esitetään konkreettisia ohjeita ja vinkkejä luontoaltistuksen lisäämiseksi raskausaikana sekä vauvan ja taaperon kanssa. Tämän jälkeen tarkastellaan, miten luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia koskeva ohjaus voidaan liittää osaksi äitiys- ja lastenneuvolapalveluita. Loppuun on koottu lyhyesti tietoa yleisimmistä huolista ja käytännön kysymyksistä, jotka voivat mietityttää perheitä luontoon menemiseen ja luonnossa olemiseen liittyen.

Materiaalin liitteinä ovat pdf-muodossa perheille suunnattu opas sekä flyer luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista. Niitä voi hyödyntää ohjaustyön tukena.