Huomioon otettavia asioita ja erityistilanteita

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset odotus- ja pikkulapsiaikana

Luontoon ja luonnossa olemiseen liitetään usein myönteisiä mielikuvia ja monille luonto onkin luonteva ja mieluisa osa arkea. Kaikille luontoon lähteminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää tai helppoa. Luonnossa olemiseen voi liittyä huolia ja epävarmuutta, kuten turvallisuuteen ja terveydentilaan liittyviä kysymyksiä. Näiden kysymysten tunnistaminen ja niistä tarpeen mukaan keskusteleminen on tärkeä osa luontoon kannustavaa ja perheiden tarpeet huomioivaa ohjausta. Seuraavassa käydään läpi muutamia yleisimpiä kysymyksiä, jotka pienten lasten vanhempia saattavat mietityttää.

Siitepölyallergisen lapsen ulkoilu

Siitepölyallergian tyypillisimpiä oireita ovat muun muassa nenän kutina ja tukkoisuus, aivastelu sekä silmien kutina ja punoitus. Allergiaoireet on tärkeää hoitaa hyvin, sillä hoitamattomina ne heikentävät lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja vaikuttavat esimerkiksi uneen ja yleiseen jaksamiseen. Siitepölyallergian diagnoosin tekee lääkäri. (Blomgren 2025.)

Siitepölylle allerginen lapsi voi useimmiten ulkoilla siitepölyaikaankin tavalliseen tapaan, jos oireet pysyvät hallinnassa sopivan lääkityksen avulla ja olo on riittävän hyvä. Ilman kautta leviävää siitepölyä voi olla lähes mahdoton välttää, mutta lasta voi auttaa vähentämään siitepölylle altistumista muutamilla käytännön toimilla arjessa. Ulkoilua voi pyrkiä välttämään silloin, kun siitepölypitoisuus on erityisen korkea ja ajoittaa ulkoleikit ensisijaisesti varhaiseen aamuun tai iltaan, jolloin siitepölyä on ilmassa vähemmän. Ulkoilun jälkeen lapsen vaatteet kannattaa vaihtaa sekä pestä iholle ja hiuksiin kertynyt siitepöly pois ennen nukkumaanmenoa. Allergialääkityksen tarve ja annostus on hyvä varmistaa lääkäriltä. (Siitepölyallergian hoito s.a.)

Astmaa sairastava lapsi

Astmaa sairastava lapsi voi ulkoilla normaalisti, kun astma on hyvässä hoitotasapainossa. Ulkoilu ja liikunta ovat lapselle hyödyllisiä, sillä liikunta parantaa elimistön kestävyyttä ja hapenottokykyä. Säännöllinen liikkuminen ehkäisee sairauksia, vahvistaa immuunijärjestelmää, parantaa unen laatua ja lisää energisyyttä. (Kuitunen 2024; Parkkari 2024.)

Ulkoillessa on hyvä huomioida olosuhteet. Kylmä ja kuiva ilma saattavat ärsyttää hengitysteitä, ja pakkasen kiristyessä astmaoireiden riski kasvaa. Tällöin lapsi kannattaa pukea lämpimästi ja suojata lapsen hengitystiet esimerkiksi huivilla, joka lämmittää ja kostuttaa sisäänhengitettävää ilmaa. Myös kova tuuli voi lisätä hengitysteiden ärsytystä. Ulkoilua voi pyrkiä ajoittamaan hetkiin, jolloin oireiden riski on pienempi. Avaavaa lääkettä voi ottaa lääkärin ohjeen mukaisesti ennen ulkoilua oireita helpottamaan ja jos lapsi oireilee ulkoillessa toistuvasti, on hyvä kääntyä hoitavan tahon puoleen. Muutoin lapsi voi liikkua ja leikkiä ulkona kuten muutkin lapset, ja ulkoilu tukee sekä keuhkojen toimintaa että yleistä hyvinvointia. (Kuitunen 2024; Parkkari 2024.)

Punkit ja käärmeet luonnossa

Punkkeja eli puutiaisia esiintyy lähes koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Niitä esiintyy sekä metsässä että ruohikossa erityisesti kosteilla alueilla. Punkkien määrä on kasvanut ilmastonmuutoksen myötä ja ne voivat levittää borrelioosia sekä puutiaisaivokuumetta. Puutiaisaivotulehdus on punkkien levittämä virustauti, johon ei ole saatavilla parantavaa lääkehoitoa. Sitä vastaan on kuitenkin olemassa rokote, joka tarjoaa suojan tautia vastaan. Borrelioosi on punkin välityksellä tarttuva bakteerin aiheuttama tauti, jota voidaan hoitaa antibiootein. Borrelioosiin ei ole olemassa rokotetta. (THL 2023.)

Punkeilta voi suojautua hyönteiskarkottein sekä oikeaoppisella pukeutumisella riskialueilla liikuttaessa. Vaaleat, pitkähihaiset- ja lahkeiset vaatteet voivat auttaa punkeilta suojautumisessa. Ulkoilun jälkeen iho kannattaa tarkastaa säännöllisesti ja poistaa iholle ja vaatteisiin tarttuneet punkit. Kun punkki poistetaan nopeasti, vähenee riski borrelioositartunnalle. (THL 2023.)

Kyykäärme on ainoa Suomen luonnossa elävä myrkkykäärme ja niitä esiintyy laajalti koko maassa. Käärmeet viihtyvät lämpimissä ja suojaisissa paikoissa kuten kivikoissa, metsänreunoissa ja niityillä. Suojautuminen onnistuu parhaiten pysymällä poluilla, käyttämällä tukevia kenkiä ja välttämällä kulkemista kaikkein tiheimmässä kasvillisuudessa. Jos käärmeeseen törmää, sille kannattaa antaa tilaa ja väistää rauhallisesti, sillä kyykäärmeet eivät hyökkää ilman provokaatiota. Jos kyy puree, tulee soittaa hätänumeroon 112 ja kysyä lisäohjeita. (Halinen 2025.)

Huoli likaantumisesta ja tautitartunnoista

Luonto on täynnä mikrobeja, joista suurin osa on ihmiselle vaarattomia ja monin tavoin hyödyllisiä. Maaperässä elää valtavia määriä mikrobeja, mutta vain pieni osa niistä on taudinaiheuttajia. On silti joitakin tilanteita, joissa luonnosta voi tarttua haitallisia bakteereja, vaikka riski onkin arjessa hyvin pieni. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi saastunut maaperä, likaantunut vesi tai eläinten ulosteet, joista bakteerit voivat siirtyä käsiin tai ihoon.(Anttila 2023.)

Legionellabakteeria esiintyy luonnostaan maaperässä ja seisovassa vedessä, minkä vuoksi sitä löytyy myös erilaisista eloperäisistä kasvualustoista kuten multa- ja kompostituotteista. Tartunta tapahtuu useimmiten hengitysteiden kautta, mutta bakteeri voi aiheuttaa infektion myös rikkoutuneen ihon kautta. Legionellabakteerin aiheuttama legionelloosi on harvinainen tauti. Sairastumisriski on suurin iäkkäillä henkilöillä sekä niillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Lapsilla tauti on harvinainen ja vain 1 % sairastuneista on lapsia. Useimmat terveet ihmiset eivät sairastu, vaikka altistuisivat legionellabakteerille. (Anttila 2026; Ruokavirasto 2026.)

Mullan ja kompostin käsittelyssä on hyvä kiinnittää huomiota pölyämisen välttämiseen, sillä hengitysilmaan nouseva pöly voi lisätä altistumista legionellabakteerille. Multapussi kannattaa avata niin, että aukko on poispäin kasvoista, ja tarvittaessa multaa voi kostuttaa kevyesti pölyn vähentämiseksi. Käsien suojaaminen on tärkeää ja haavat ja rikkoutunut iho tulee peittää. Työn jälkeen kädet pestään huolellisesti. (Anttila 2026; Ruokavirasto 2026.)

Tavallinen leikki metsässä tai pihalla on kuitenkin turvallista ja perushygienialla riskejä voidaan vähentää helposti. Kädet kannattaa pestä ulkoilun jälkeen ja tuoreet haavat on hyvä puhdistaa ja suojata ennen ulkoleikkejä. Selvästi likaantuneita alueita tai eläinten ulosteita on syytä välttää ja rokotussuojan on hyvä olla ajan tasalla.