Omenankukka ja lehtien silmuja oksassa.

Luontoaltistus raskauden aikana voi olla hyödyllistä odottavan äidin lisäksi myös sikiölle. Raskausaika ja lapsen kaksi ensimmäistä ikävuotta muodostavat erittäin tärkeän vaiheen ihmisen kehityksessä. Perinataaliaikana keskushermoston keskeiset rakenteet rakentuvat jo kohdussa, ja aivojen nopea kehitys jatkuu varhaislapsuudessa. Näiden vuosien aikana luodaan pohja sekä psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle. (Tiitinen 2024a.)

Sikiöaikainen kasvu ja syntymäpaino saattavat vaikuttaa monin tavoin lapsen terveyteen sekä lapsuudessa että myöhemmin aikuisuudessa. Täysiaikaisena syntyminen on tärkeää, koska sikiön kasvu ja elimistön kypsyminen etenevät voimakkaasti viimeisten raskausviikkojen aikana. (Tiitinen 2024b.) Ennenaikaisen synnytyksen ehkäisy ja riskin ennustaminen on vaikeaa ja siihen voivat vaikuttaa monet tekijät.

Kuva 9. Viheralueiden läheisyys tekee hyvää. Kuva: Pihla Liukkonen, Kontrastia.

Tutkimusnäytön perusteella raskaudenaikainen luontoaltistus ja viheralueiden läheisyys voivat tukea syntyvän lapsen tervettä kasvua ja kehitystä.

Torres Todan ym. (2022) laaja tutkimus tarkasteli äidin altistumista luonnonympäristöille raskauden aikana ja sen yhteyttä lapsen syntymäpainoon. Tulosten mukaan suurempi vihreän alueen määrä äidin asuinalueen ympärillä oli yhteydessä pienempään pienipainoisuuden riskiin. Vastaavasti suurempi etäisyys vihreään alueeseen liittyi suurempaan riskiin syntyä pienikokoisena. Heon ym. (2025) mukaan suurempi raskaudenaikainen altistuminen viheralueille sekä suurempi viheralueiden määrä kodin läheisyydessä olivat yhteydessä pienempään ennenaikaisen synnytyksen riskiin. Tutkimustulosten vahvistaminen ja syy-seuraussuhteiden osoittaminen edellyttävät kuitenkin vielä lisätutkimusta.

Luontoaltistus raskauden aikana voi mahdollisesti tukea syntyvän lapsen terveyttä myös vastustuskyvyn kehittymisen näkökulmasta. Lapsen immuunijärjestelmän kehitys alkaa jo kohdussa ja jatkuu syntymän jälkeen, kun lapsi altistuu monenlaisille ympäristötekijöille (Apostol ym. 2020; Faas & Smink 2025). Mikrobialtistuksen lisäksi äidin raskaudenaikaisen liikunnan on todettu olevan yhteydessä pienempään lapsen astmariskiin (Musakka ym. 2025).

Luonnossa oleilu raskauden aikana voi siis tehdä hyvää sekä vanhemmalle että syntyvälle vauvalle ja jo pienetkin hetket luonnossa voivat olla tärkeitä lapsen terveydelle.

Pähkinänkuoressa

  • Lapsen immuunijärjestelmän kehitys alkaa jo kohdussa ja jatkuu syntymän jälkeen, kun lapsi altistuu monenlaisille ympäristötekijöille.
  • Äidin raskauden aikainen luonnossa oleskelu on mahdollisesti yhteydessä pienempään pienipainoisuuden riskiin sekä pienempään ennenaikaisen synnytyksen riskiin.

Pohdittavaksi

  1. Miten ohjaisit raskaana olevaa vanhempaa ja perhettä lisäämään luontokosketusta ja luonnossa olemista raskauden aikana. Miten perustelisit asiaa syntyvän lapsen näkökulmasta?

Taaperoikäinen lapsi katsoo kameraan. Etualalla havupuun oksia.
Kuva 1. Luontokosketuksella on merkittäviä hyvinvointivaikutuksia. Kuva: Pihla Liukkonen, Kontrastia.

Kirjoittajat

Sanna Kuosmanen, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen tutkimusyksikkö

Reetta Korhonen, lehtori, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan koulutusyksikkö

https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026060260873

Lisenssi

CC BY-SA 4.0

Teema

Kestävä hyvinvointi ja tulevaisuus, Luontolähtöinen hyvinvointi

Viittausohjeet

Kuosmanen, S. & Korhonen, R. 2026. Luonnon kasvattamat: Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset odotus- ja pikkulapsiaikana. Xamkin julkaisuja 1/2026. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026060260873.

ISBN

978-952-344-661-8