Luonto motoristen taitojen kehittymisen tukena

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset odotus- ja pikkulapsiaikana

Lapsen motoristen taitojen kehitys on intensiivisimmillään ensimmäisien ikävuosien aikana. Toisen ikävuoden aikana lapsi alkaa vakiinnuttaa liikkumistaan ja perusliikkeet kuten juokseminen, kiipeäminen sekä hyppääminen alkavat kehittymään.(Sipi & Isoherranen 2024.)

Tässä vaiheessa fyysisen aktiivisuuden merkitys korostuu, sillä toistuvat kokemukset ja monipuolinen liikkuminen eri ympäristöissä vahvistavat hermoston ja lihaksiston yhteistyötä. Jotta lapsi voi saavuttaa optimaalisen motorisen kehitystason, hän tarvitsee päivittäin vähintään kolme tuntia monipuolista ja kuormitukseltaan vaihtelevaa fyysistä aktiivisuutta, joka voi koostua leikistä, ulkoilusta sekä perusliikkumisesta (Sääkslahti 2016; Sääkslahti & Korhonen 2016).

Luonnon erilaiset maastot, alustat ja materiaalit mahdollistavat paljon erilaisia aistiärsykkeitä.Luonto tarjoaa leikin ohella lapselle monipuolisia mahdollisuuksia erilaisiin fyysisiin haasteisiin, kuten kiipeilyyn, juoksemiseen ja rakenteluun. Luonnossa leikkiminen voikin edistää tehokkaalla tavalla lapsen motorisia taitoja, kuten erityisesti tasapainoa ja koordinaatiota (Dankiw ym. 2020).

Norjalaistutkimuksessa selvitettiin, miten monipuolinen leikki luonnossa vaikuttaa 5-7-vuotiaiden lasten motoriseen kehitykseen. Tutkimuksessa vertailtiin lapsia, jotka leikkivät metsässä päivittäin 1-2 tuntia lapsiin, jotka leikkivät perinteisellä leikkipihalla. Tulosten mukaan metsässä leikkineet lapset paransivat merkittävästi motorisia taitojaan, kuten tasapainoa, koordinaatiota, nopeutta, voimaa ja ketteryyttä verrattuna vertailuryhmään. (Fjortoft 2001.)  

Näitä tuloksia tukevat myös suomalaistutkimukset. Niemistön ym. (2019) tutkimuksessa havaittiin, että maaseudulla asuvat suomalaiset lapset viettivät enemmän aikaa ulkona ja omaavat paremmat motoriset perustaidot kuin pääkaupunkiseudulla asuvat ikätoverinsa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ympäristön virikkeisyys ja mahdollisuudet liikkumiseen liittyvät vahvasti motoristen perustaitojen kehittymiseen.

Luonnon vaihteleva ympäristö edistää lasten motorisen kehityksen lisäksi myös fyysistä aktiivisuutta. (Dankiw ym. 2020; Sääkslahti & Niemistö 2021.) Erityisesti vaihtelevat luonnonolosuhteet ja vuodenajat voivat innostaa lasta liikkumaan (Iivonen ym. 2021). Luonnossa tapahtuva leikki tukee lapsen liikkumisen vapautta ja rohkaisee kokeilemaan erilaisia liikkeitä ja leikkejä (Prins ym. 2022). Myös vanhemman kanssa yhdessä luonnossa vietetty aika on yhteydessä korkeampaan fyysiseen aktiivisuuteen (Kokkonen ym. 2021).

Luonnossa liikkumisesta ja leikkimisestä voi olla perheelle hyvin konkreettista hyötyä. Luonnonympäristö toimii monipuolisena leikki- ja oppimisympäristönä, joka edistää lasten motorisia taitoja. Kun lapsi saa liikkua vaihtelevassa maastossa, hänen tasapainonsa ja ketteryytensä vahvistuvat. Tämä voi näkyä arjessa varmuutena liikkua myös muilla epätasaisilla alustoilla, kuten portaissa tai liukkaalla tiellä. Lapsen saadessa päivän aikana enemmän luontaista liikettä, myös rauhoittuminen voi onnistua sujuvammin. Perheen kannalta luontohetket ovat myös helppo tapa lisätä liikkumista ilman erillistä harrastusta. Samalla mahdollistuu yhteisen ajan viettäminen, joka tukee arjen rytmiä ympäri vuoden.