Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut edistävät raskaana olevien, sikiöiden ja alle kouluikäisten lasten sekä koko perheen terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla tietoa, tukea ja varhaista apua. Äitiys- ja lastenneuvoloiden tavoitteena on turvata raskauden ja varhaislapsuuden terve kehitys, vahvistaa vanhemmuutta ja kaventaa perheiden välisiä terveyseroja.
Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveystarkastusten ajankohdista ja sisällöistä säädetään Valtioneuvoston asetuksessa neuvolapalveluista sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta (22.1.2026/93). Äitiysneuvolan terveystarkastuksissa seurataan muun muassa raskaana olevan fyysistä ja psyykkistä vointia, sikiön kasvua sekä raskaudenaikaisia riskejä. Lastenneuvolan terveystarkastuksissa seurataan laajasti lapsen kasvua ja kehitystä. Käynneillä kartoitetaan laajasti perheen hyvinvointia ja arkea. Elintapoihin liittyen neuvola antaa ohjausta muun muassa päihteettömyyteen, ravitsemukseen, liikuntaan sekä uneen. Neuvolassa arvioidaan perheen voimavaroja, vanhemmuutta, vuorovaikutusta sekä mahdollisia kuormitustekijöitä ja tarjotaan ohjausta.
Myös luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset voivat olla osa neuvolatyön elintapaohjausta. Koska neuvolat tavoittavat lähes kaikki odottavat perheet ja pienten lasten huoltajat, luonnon hyödyistä kertominen on luonteva tapa tuoda terveys- ja hyvinvointivaikutukset osaksi perheiden arkea.
Millainen on perheen luontosuhde?
Selvittämällä perheen luontorutiineja ja vanhemman suhdetta luontoon saat käsityksen siitä, millainen rooli luonnolla on perheessä. On tärkeää kartoittaa perheen suhdetta luontoon, jotta ohjaus on yksilöllistä ja tarpeen mukaista.
Esimerkkikysymyksiä joilla voit kartoittaa perheen luontosuhdetta:
Arjen luontorutiinit
- Millaisia ulkoilutapoja teidän arjessanne jo on?
- Kuinka usein vietätte aikaa luonnossa tai lähiluonnossa (pihalla, puistossa, metsässä)?
- Onko teillä arjessa säännöllisiä luontohetkiä?
Vanhemman oma suhde luontoon, lapsen suhtautuminen luontoon, perheen luontosuhde
- Millainen oma suhteesi luontoon on?
- Millaisia luontokokemuksia sinulla oli lapsuudessa?
- Miltä ulkoilu tai luonnossa oleminen teistä perheenä tuntuu?
- Onko luonnossa jotain, joka on teille erityisen tärkeää?
- Miten lapsi yleensä reagoi luontoon: onko hän utelias, varovainen, innostunut?
- Mitkä asiat luonnossa kiinnostavat lasta (ympäristö, äänet, liike, aistimukset, leikki)?
Käytännön esteet tai haasteet
- Millaiset luontoympäristöt tuntuvat teistä mieluisilta tai helposti lähestyttäviltä vauvan/taaperon kanssa?
- Mitkä asiat helpottavat luonnossa liikkumista?
- Mitkä asiat vaikeuttavat luontoon lähtemistä (aika, varusteet, siirtyminen, sää, turvallisuus)?
- Onko luonnossa jotain, mikä mietityttää tai tuntuu hankalalta?
Toiveet ja mahdolliset tavoitteet
- Haluaisitteko perheenä lisätä luonnossa olemista ja jos, niin millä tavalla?
- Millaista tukea toivoisitte, jotta luonnossa oleminen olisi luontevampaa?
- Mitä luontoon liittyvää asiaa haluaisitte kokeilla tai tehdä?
Kuva 18. Miten voin tuoda luontoa osaksi perheiden arkea? Kuva: Pihla Liukkonen, Kontrastia.
Luonnon hyvinvointivaikutukset keskustelun aiheena
Tieto luonnon tarjoamista mahdollisuuksista voi vaikuttaa merkittävästi arjen valintoihin ja neuvola voi kannustaa perheitä hyödyntämään lähiluontoa osana terveellisiä elintapoja. Luonnon terveyshyötyjen esiin tuominen neuvolakäyntien keskusteluissa on yksinkertainen, mutta vaikuttava tapa lisätä perheiden hyvinvointia.
Äitiysneuvolan ohjeenmukaisissa keskustelun aiheissa luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista kertominen nivoutuu luontevasti useisiin eri teemoihin. Raskaudenaikaisilla käynneillä terveysneuvonta on mukana kaikilla vastaanotoilla ja erityisesti raskausviikkojen 30–32 kotikäynnillä painopisteenä ovat liikuntatottumukset, ulkoilu ja yhteys luontoympäristöihin (Korpilahti ym. 2022).
Tämä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden nostaa esiin luonnon hyvinvointivaikutukset sekä odottavan perheen että sikiön terveyden näkökulmasta. Synnytyksen jälkeisellä vastaanotto- tai kotikäynnillä korostuvat mielialaan, palautumiseen ja varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvät kysymykset, ja myös näissä teemoissa luonnon tarjoamat myönteiset vaikutukset ovat luonteva osa neuvontaa (Hakulinen ym. 2023a).
Myös lastenneuvolan terveystarkastuksissa luonnon hyvinvointivaikutuksista voidaan keskustella useiden käyntien yhteydessä. Neuvolassa puhutaan säännöllisesti esimerkiksi ulkoilusta, leikkimisestä ja liikunnasta lapsen kanssa. Perheen ulkoilu, arkiliikunta, muut liikuntatottumukset sekä kontaktit luontoympäristöihin nousevat esiin useimmilla 0–2-vuotiaiden määräaikaistarkastuksilla ja terveyttä tukeva mikrobisto on aiheena kolmen kuukauden ikäisen lapsen terveystarkastuksessa (Hakulinen ym. 2023b; Hakulinen ym. 2023c; Korpilahti ym. 2023; Saarinen ym. 2023 & Saarinen ym. 2024). Luontoa koskeva ohjaus voidaan näin liittää luontevasti osaksi neuvolan kokonaisvaltaista terveysneuvontaa.
Luonnon hyvinvointivaikutuksia ja luontokosketuksen tärkeyttä on tärkeää pitää neuvolakäynneillä aktiivisesti esillä, sillä elintapamuutokset syntyvät harvoin kerralla. Luontohyötyjen säännöllinen esillä pitäminen voi myös auttaa perheitä hahmottamaan luonnon osana tavallista arkea ja muita terveyttä tukevia elintapoja. Kun perheille tuodaan säännöllisesti esiin pienten ja helposti toteutettavien luontohetkien merkityksellisyys, voi luontorutiineista vähitellen muodostua pysyvä osa perheen hyvinvointia tukevaa arkea.
Luontoaltistusta arkeen
Kannusta perheitä lisäämään luontokosketusta arjen pieniin hetkiin tarjoamalla perheelle helposti toteutettavia vinkkejä (katso luku Ohjeita ja ideoita luontoaltistukselle).
Ohjaa liittämään luontohetkiä päivittäisiin rutiineihin, kuten asiointimatkoihin. Ohjauksessa on tärkeä huomioida perheen voimavarat sekä lapsen ikä- ja kehitysvaihe.
Tämän ohjaustyön tueksi on laadittu perheille suunnattu opas luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista odotus- ja pikkulapsiaikana.
Kuva 19. Pienikin lapsi nauttii luontoympäristöstä. Kuva: Pihla Liukkonen, Kontrastia.
Hyvinvointialueen ja kunnan palvelut osana luontoon ohjaamista
Ohjatessa perhettä lisäämään luontokosketusta arjessa on hyvä hyödyntää tarpeen mukaan myös hyvinvointialueen ja kunnan tarjoamia palveluja, kuten elintapaohjausta sekä erilaisia palvelu- ja hyvinvointitarjottimia. Elintapaohjaus tukee väestön terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia tarjoamalla vaikuttavaa ja tarpeisiin perustuvaa ohjausta. Hyvinvointitarjottimilta perheet voivat puolestaan löytää lähiluontoon ja luonnossa liikkumiseen liittyviä palveluja ja materiaaleja.
Ohjaus luonnon hyvinvointivaikutuksista osana äitiys- ja lastenneuvolapalveluja on havainnollistettu kuvaan X.

Pähkinänkuoressa
- Neuvoloilla on erinomainen mahdollisuus vahvistaa perheiden hyvinvointia tuomalla luonnon terveysvaikutukset osaksi neuvolatyön elintapaohjausta.
- Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista voi luontevasti keskustella kaikkien terveysneuvontaan liittyvien teemojen yhteydessä.
- Äitiys- ja lastenneuvolan terveystarkastusten keskustelusisällöissä on jo mainittuna kontaktit luontoympäristöihin sekä terveyttä tukeva mikrobisto. Laajenna näiden yhteydessä näkökulmaa liikkumisesta myös luonnossa oleiluun ja arjen luontokontakteihin.
- Hyödynnä lisäksi erityisesti uneen, ulkoiluun, liikuntaan, mielialaan ja varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvät keskustelu- ja ohjaushetket.
- On tärkeää kartoittaa perheen suhdetta luontoon, jotta ohjaus on yksilöllistä ja tarpeen mukaista.
- Luonnon hyvinvointivaikutuksia ja luontokosketuksen tärkeyttä on tärkeää pitää neuvolakäynneillä aktiivisesti esillä.
Lisenssi
Viittausohjeet
Kuosmanen, S. & Korhonen, R. 2026. Luonnon kasvattamat: Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset odotus- ja pikkulapsiaikana. Xamkin julkaisuja 1/2026. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026060260873.
ISBN
978-952-344-661-8