Osallistujien tilanteesta sekä käsiteltävistä sisällöistä riippuen tulevaisuusvalmennuksen kesto voi vaihdella huomattavasti.

Esimerkiksi nuorten palveluissa, joissa ohjaussuhteet ovat lyhyempiä, valmennus voi sisältää vaikkapa vain pari tapaamiskertaa, joihin valmentaja voi poimia tästä oppaasta muutaman sopivan harjoituksen.

Toisaalta esimerkiksi nuorten työpajalla tai muussa vastaavassa pitkäkestoisessa ohjausprosessissa tulevaisuusvalmennus voi kestää hyvin useita kuukausia. Ennen aloitusta valmentajan tehtävä on suunnitella kokonaisuus niin, että se on toteutettavissa käytettävissä olevan ajan puitteissa.

On tärkeää, että jokaiselle valmennukselle on määritelty selkeä alku ja loppu. Tällöin on mahdollista tarkastella, miten nuoret edistyvät sovitun valmennusjakson aikana.

Valmennuksen päättyessä valmentaja voi yhdessä nuoren kanssa käydä läpi, miten sovitut tavoitteet ovat onnistuneet ja pohtia myös valmennuksen jälkeisiä toimenpiteitä. Totta kai prosessia on myös mahdollista jatkaa uudessa tulevaisuusvalmennuksessa, jos se tuntuu oikealta ratkaisulta.

Seuraavilla sivuilla on harjoituksia ja käytännön vinkkejä, jotka helpottavat yhteenvedon tekoa valmennuksen päättyessä. Mukana on myös lista kysymyksiä, joiden avulla nuorten kanssa voi pohtia läpikäytyä prosessia sekä reflektoida sen aikana syntyneitä ajatuksia ja oivalluksia.

Pohdintakysymyksiä valmentajalle

  1. Millaisia odotuksia sinulla oli ennen tulevaisuusvalmennusta? Toteutuivatko ne? Yllättikö jokin asia valmennuksen aikana?
  2. Miten tulevaisuusvalmennus vaikutti omaan tulevaisuusajatteluusi? Tapahtuiko jotain muutosta?
  3. Onko tulevaisuusvalmennuksessa jotain sellaista, jota voisit hyödyntää myös muussa työssäsi?

Harjoitukset

Esimerkki harjoituksen kestosta: 30 minuuttia–2 tuntia

Tarvikkeet: Tulevaisuusvalmiuksien mittari -kyselylomake.

Tavoite: Kartoittaa nuorten tulevaisuuteen liittyviä ajatuksia sekä heidän tulevaisuusvalmiuksiaan valmennuksen päättyessä.

Toteutus:

Tulevaisuusvalmennuksen ensimmäiseksi harjoitukseksi ehdotettiin tulevaisuusvalmiuksia mittaavaa kyselylomaketta.

Sama lomake toimii erinomaisesti myös valmennuksen lopetusvaiheessa. Nuoria voi pyytää täyttämään lomakkeen kotitehtävänä ennen viimeistä valmennustapaamista, mutta se voidaan täyttää myös yhdessä viimeisen tapaamisen aikana.

Lomakkeen pohjalta voidaan muistella läpikäytyä valmennusta ja nostaa esiin sen aikana syntyneitä ajatuksia ja oivalluksia tulevaisuuteen liittyen.

Reflektointi

Jos osallistujat ovat täyttäneet lomakkeen myös valmennuksen alussa, on hyvä ajatus verrata alun ja lopun lomakkeita toisiinsa ja pohtia yhdessä valmennuksen aikana tapahtunutta muutosta.

Ovatko nuorten tulevaisuusvalmiudet edistyneet? Millaisia ajatuksia lomakkeen kysymykset heissä herättävät? Onko heidän omissa tulevaisuusvalmiuksissaan sellaisia asioita, joita olisi syytä vielä työstää ja kehittää valmennuksen päättymisen jälkeen? Millaisia toimenpiteitä niiden eteen voisi käytännössä tehdä?

Tämän reflektointivaiheen voi toteuttaa käytännössä monella eri tavalla, ja sopiva menetelmä riippuu aina tilanteesta ja osallistujista.

Syntyneiden ajatusten ja oivallusten reflektointi on kuitenkin äärimmäisen tärkeä osa valmennusta, joten sille kannattaa varata riittävästi aikaa.

Esimerkki harjoituksen kestosta: 30 minuuttia–1,5 tuntia

Tarvikkeet: Muistiinpanovälineet

Tavoite: Käydä jokaisen nuoren kanssa loppukeskustelu ja antaa hänelle mahdollisuus antaa palautetta valmennuksesta. Samalla pohditaan myös nuoren seuraavia askeleita valmennuksen jälkeen.

Toteutus:

Loppukeskustelu on hyvä paikka tehdä nuorelle itselleen näkyväksi saavutetut tulokset ja pohtia yhdessä valmennuksen jälkeen seuraavia askeleita.

Loppukeskustelu on mahdollista toteuttaa joko jokaisen nuoren kanssa kahden kesken tai ryhmäkeskusteluna, jolloin nuoret voivat toimia vertaistukena toisilleen. Valmentaja voi myös yhdistellä näitä lähestymistapoja.

Alla on esimerkkejä kysymyksistä, joita valmentaja voi hyödyntää loppukeskustelun runkona.

  • Millaisia odotuksia nuorilla oli ennen valmennuksen aloittamista?
  • Miten odotukset täyttyivät? Muuttuivatko ne valmennuksen aikana?
  • Mikä oli valmennuksessa parasta?
  • Mikä oli valmennuksessa vähiten mieluista? Mitä olisi pitänyt tehdä eri tavoin?
  • Mitkä ovat esimerkiksi kolme tärkeintä lopputulosta valmennukseen osallistumisesta?
  • Jäikö valmennuksessa käsittelemättä jokin tärkeä näkökulma tai asia?
  • Jäikö jonkin asian työstäminen kesken valmennuksessa? Miten sen parissa voisi jatkaa valmennuksen jälkeen?
  • Mitkä ovat valmennuksen jälkeiset tärkeimmät konkreettiset askeleet kohti omaa toivottua tulevaisuutta?
  • Mitä konkreettisia tekoja nuoret aikovat seuraavaksi tehdä oman tulevaisuutensa eteen?

Kuva: Kirjoittajat Wepic-tekoälyllä, kehote “classroom in the future”.

Kirjoittajat

Antti Rantaniva, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Ville Eerikäinen, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202406_00027968_5

Lisenssi

CC BY-SA 4.0

Teema

Kestävä hyvinvointi ja tulevaisuus, Nuorisotyö, Tulevaisuustyö, Yhteisöllinen hyvinvointi ja osallisuus

Viittausohjeet

Rantaniva, A. ja Eerikäinen, V. 2024. Tulevaisuusvalmentajan opas. Xamk Oppimateriaalit 6. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202406_00027968_5.

ISBN

978-952-344-580-2

Lataa PDF