Luonnon hyvinvointivaikutukset ja terveyshyödyt

Tutkimusten mukaan luontoympäristössä tapahtuva toiminta tukee keskittymistä, vuorovaikutusta ja ongelmanratkaisua eri tavoin kuin sisätiloissa tapahtuva toiminta. Tutkimukset osoittavat, että luontoympäristössä tapahtuva liikkuminen voi vähentää lasten ADHD-oireita, parantaa keskittymiskykyä ja muistia. (Faber Taylor & Kuo 2009;2011; Kuo ym. 2019). Arvosen (2018) tutkimusten mukaan hengitystiheys, syke, verenpaine ja stressihormonitasot laskevat jo kymmenen minuutin luonnossa olemisen jälkeen. Kahdenkymmenen minuutin luonnossa oleilulla on myönteiset vaikutukset mielialaan. Tunnissa kohenee tarkkaavaisuus, ja kahdessa tunnissa vahvistuu immuunijärjestelmien toiminta. (Arvonen, 2018.) Leppäsen ja Pajusen (2017) kokemuksen mukaan ihmisen tietoisuus luonnon hyvää tekevistä vaikutuksista voimistaa hyvinvointivaikutuksia entisestään.

Samanaikaisesti on tärkeää tunnistaa, että luonto ei ole kaikille lapsille ja nuorille itsestään selvä tai kiinnostava ympäristö. Vuonna 2022 toteutettu lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus osoittaa, että erityisesti nuoruusiässä kiinnostus luontoa kohtaan saattaa heikentyä (Puhakka ym. 2023). Tämä korostaa tarvetta kehittää uusia, nuoria puhuttelevia ja heidän arkeensa kytkeytyviä tapoja vahvistaa luontoyhteyttä. Pelilliset ja elämykselliset menetelmät, kuten Metsäselviytymispeli, tarjoavat keinoja tehdä luonnosta merkityksellinen, saavutettava ja innostava toimintaympäristö myös niille nuorille, joilla ei ole aiempaa luontosuhdetta.

Luonnossa liikkumisen ja oleskelun positiiviset vaikutukset näkyvät myös nuorten mielenterveydessä. Luonnon myönteiset vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin ilmenevät mielialan ja itsetunnon kohenemisena sekä kielteisten tuntemusten, kuten vihan, ahdistuneisuuden ja apeuden, vähenemisenä (McMahan & Estes 2015). Vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan nuoret, jotka liikkuvat tai oleskelevat luonnossa päivittäin, kokevat useammin korkeaa positiivista mielenterveyttä. Tuloksista ilmenee lisäksi, että valtaosa nuorista oleskelee luonnossa vähintään kerran viikossa ja lähes puolet vähintään neljänä päivänä viikossa (Appelqvist‑Schmidlechner ym. 2026.) Luonnossa olemisella ja liikkumisella on suora yhteys jaksamiseen ja fyysiseen terveyteen (Aivelo & Lehtimäki 2021). Fyysisen terveyden lisäksi kokonaishyvinvointia voidaan parantaa lisäämällä mahdollisuuksia oleilla monimuotoisessa luonnossa (Roslund ym. 2020). Näiden tulosten valossa luonnossa tapahtuva toiminta tarjoaa merkittävän mahdollisuuden tukea nuorten hyvinvointia matalalla kynnyksellä.

Metsäselviytymispeli yhdistää luontolähtöisen toiminnan, pelillisyyden ja yhteistoiminnallisen oppimisen. Sen tavoitteena on vahvistaa osallistujien luontoyhteyttä, hyvinvointia, ongelmanratkaisukykyä ja ryhmässä toimimisen taitoja tarjoamalla turvallisia, mutta haastavia kokemuksia luonnossa. Luonnossa oleskelu vahvistaa myönteistä tunneilmapiiriä, vähentää kielteisiä tuntemuksia ja tukee tarkkaavaisuutta sekä tehtävissä suoriutumista (Tyrväinen 2023). Pelin kautta luonto hahmottuu paitsi fyysisenä ympäristönä myös oppimisen kumppanina, joka mahdollistaa uudenlaisen suhteen omaan itseen, toisiin ja ympäröivään maailmaan.

Ihmisen ja luonnon hyvinvointi ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Luontoyhteyden kokemuksella nähdään olevan keskeinen rooli luonnon tuottamien hyvinvointivaikutusten ja ympäristövastuullisen käyttäytymisen välillä. (Vehmasto ym. 2021.) Kun ihmisen käsitys itsestään osana luontoa vahvistuu, myös ympäristöä suojeleva elämäntapa voi lisääntyä. Jos luonto puolestaan näyttäytyy ihmiselle vieraana tai etäisenä, motivaatiota omien toimintatapojen muuttamiseen ympäristöystävällisemmiksi ei välttämättä synny. (Saloranta 2010.) Ihmisellä on vastuu maapallon tilasta, sen lajeista ja ihmiskunnasta. Muutoksen mahdollistamiseksi tämä vastuu on tiedostettava ja ymmärrettävä. Tarttumalla asioihin yhdessä ja pohtimalla uusia näkökulmia voidaan luoda turvallinen tila uuden oppimiselle. (Ek & Parikka-Nihti 2024.) Jos nuorille ei synny luontosuhdetta, niin kuka suojelee luontoa tulevaisuudessa?