Yritysten verkostoitumistapaamisista kohti yritysverkostoja

Yritysten verkostoitumistapaamisille, kasvokkaisille kohtaamisille, tiedon vaihdolle ja toisilta oppimiselle on tunnistettu Etelä-Savon ja Kymenlaakson mikroyrityksissä selkeä tarve. Yritysten toimintaympäristön muutokset, taloudellinen epävarmuus ja kiristynyt kilpailu sekä rajalliset resurssit haastavat erityisesti pieniä ja mikroyrityksiä. Tällaisissa tilanteissa yritysten kyky hyödyntää verkostojaan korostuu (John 2024; Partala ym. 2024).

Vaikka verkostoihin osallistumisen hyödyt eivät aina ole välittömästi mitattavissa rahassa, tutkimus osoittaa vertaistuen tuottavan merkittävää sosiaalista ja liiketoiminnallista arvoa (Lenz ym. 2025). Tästä syystä yritysten epämuodollisille tiedonvaihtoa ja henkilökohtaisia liidejä edistäville tapaamisille, kuten aamukahveille ja lounastapaamisille on kasvava tarve.

Tässä artikkelissa pureudun matalan kynnyksen avoimiin yritysten verkostoitumista edistäviin kokeiluihin ja niistä saatuihin kokemuksiin viiden käytännönläheisen kokeilun kautta. Ne tarjoavat näkökulmia yritysverkostojen rakentajille ja niihin osallistujille.

Yksittäisiä verkostoitumistapaamisia on helppoa lähteä kokeilemaan ja alullepanijana voi olla vaikka yksinyrittäjä, jolla on tarve tehostaa yhteistyötään muiden kanssa. Matalan kynnyksen toiminnalle on ominaista osallistumisen helppous ja ketterä kehittäminen (Niemelä 2002; Seppänen ym. 2014).

Yritysverkostot puolestaan perustuvat yritysten tietoiseen ja pitkäjänteiseen tavoitteelliseen yhteistyöhön ja verkostolla on selkeä rakenne, vastuut ja kehittämisvaiheet (Niemelä 2002; Valkokari ym. 2006). Erottavana tekijänä ovat sitoutumisen aste ja tavoitteellisuus. Alkuvaiheessa matalan kynnyksen verkostoitumistapaamisten järjestämisessä korostuu vapaaehtoisuus ja innostus kokeilemiseen. 

Artikkelin lopussa nostan esille näkemyksiä, miten matalan kynnyksen yksittäisistä verkostoitumistapaamisista voidaan siirtyä kohti tavoitteellisia yritysverkostoja. 

Matalan kynnyksen verkostoitumisesta

Miten yritysten matalan kynnyksen verkostoitumista voidaan edistää yrityslähtöisesti, nopeasti, helposti ja olemassa olevia resursseja hyödyntäen? Taulukossa 1 esittelen ja vertailen Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa testattuja yritysten verkostoitumista ja toisilta oppimista edistäviä toimintamalleja. 

Taulukko 1. Yritysten verkostoitumista ja toisilta oppimista edistäviä toimintamalleja.

Mahdollistajana ja kehittämisalustana verkostoitumistapaamisille näissä kaikissa tapauksissa olivat Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa toteutetut EU:n osarahoittamat yrityksille suunnatut kehittämishankkeet. Alkuvaiheen kehittämisen lähtökohtana olivat alueen yritysten tunnistetut tarpeet ja muualla Suomessa toteutetut mallit sekä verkostot.

Testaus ja kehitysvaihe oli tiivis ja se koostui muutamista keskusteluista sidosryhmien, kollegoiden ja mahdollisten yritysosallistujien kanssa. Markkinoinnissa ja resurssikysymyksissä pyrittiin varmistamaan se, että alueellisista kehittämishankkeista ja sidosryhmiltä saadaan tukea toteutukseen ja markkinointiin. Kohderyhmänä olivat kasvuun ja uudistumiseen tähtäävät alueen yritykset ja yrittäjät Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa, joista valtaosa oli yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä.  

Keskeistä näille verkostoitumismalleille on, että ne mahdollistavat paikallisten, rohkaisevien yritysesimerkkien esiin nostamisen ja laajan yhteistyön sekä hankkeiden että alueen kehitystoimijoiden kesken, sekä kannustavat toisilta oppimiseen. Kaikki mallit pyrkivät olemaan helposti toteutettavia ja toistettavia matalan kynnyksen avoimia, omakustanteisia tapaamisia, joissa ei yritysasiantuntijoillekaan lähtökohtaisesti makseta palkkioita. 

Verkostoitumistapaamisten lähtökohdat  

Yritysten verkostoitumista edistävien mallien suunnittelun ja toteutuksen yhdistävänä lähtökohtana ovat yritysten hyödyt avoimesta verkostosta, helppous toteutuksessa ja osallistumisessa, innostukseen ja vapaaehtoisuuteen perustuva toimintamalli, sekä pitkäjänteinen ketterä kehittäminen. Näiden sisältöjä on avattu tarkemmin alla.

1. Yritysten hyödyt avoimesta verkostosta perustuvat siihen, että toiminta
   o on tarvelähtöistä: hyödyt ja arvo yrityksille kytkeytyvät suoraan verkostossa toimimiseen
   o muotoutuu verkostossa toimivien näköiseksi
   o on toimintatavoiltaan yrityksiä hyödyttävää
   o on kaikille avointa ja se perustuu tiedon jakamiseen ja avoimuuteen.
2. Helppous toteutuksessa ja osallistumisessa näkyy siinä, että
   o verkosto on avoin, ei vaadi rekisteröintejä
   o osallistumiskynnys on matala – tulla ja osallistua
   o kohtaamiset ovat säännöllisiä
   o osallistuminen on maksutonta
   o ei ole pysyviä rakenteita tai kuluja
   o toteutus on toistettava ja selkeä.
3. Innostukseen ja vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta ilmenee siten, että
   o rohkaistaan innostumaan: innostus tarttuu ja sitä kautta toiminta kehittyy
   o vastuu kannetaan yhdessä
   o suosittelu toimii markkinointikeinona
   o yhteinen näkemys verkostoitumisen hyödyistä lisää omistajuutta ja sitoutumista.
4. Pitkäjänteinen ketterä kehittäminen toteutuu
   o toiveiden ja palautteen kuuntelemisen kautta
   o yhdessä ideoinnin kautta
   o avoimuudessa kokeiluille
   o vähitellen: hyväksytään se, että uusien toimintamallien juurruttaminen vaatii aikaa.

Potentiaalisen yritysosallistujan on ymmärrettävä välittömästi, mistä on kyse ja mitä hyötyä ja arvoa tästä verkostoitumistapaamisesta on. Myös mieleen jäävä nimi on olennainen osa mallia. Kun ensimmäiset ihmiset saadaan mukaan tapaamisiin, on tärkeää lähteä fokusoimaan ja täsmentämään omaa markkinointiviestiään (Lähde & Kenner 2026).

Kaikille yrittäjille avoin verkostoituminen ja selkeä kohdennettu hyöty on valitettavan vaikea yhdistää. Varsin pian verkostoitumistapaamisessakin havaitsimme, että mitä nopeammin pystymme vastaamaan mitä, kenelle, miksi ja miten, sitä lähempänä olemme yritysverkostoa. Näitä kysymystä voi selkeyttää ja työstää tarkemmin esimerkiksi Kaupallisuuden Katapultti -oppaan (Lähde & Kenner 2026) avulla. 

Alkuvaiheen pullonkaulat ja toimivat käytänteet

Millaisia haasteita tunnistettiin yritysten verkostotapaamisia edistävien mallien rakentamisessa? Lyhyesti ne liittyvät kolmeen kysymykseen, joita peilaan yritysten verkostoitumistapaamisten alkuvaiheen kehittämisen näkökulmasta:

• Miten tavoittaa ja sitouttaa yritykset?
• Mistä resurssit?
• Miten kehittää toimintaa pitkäjänteisesti?

Matalan kynnyksen verkostoitumismallien ja tapaamisten kohdalla ydinporukan tavoittaminen ja sitouttaminen mukaan on ensiarvoisen tärkeää. Tarvitaan vapaaehtoisia, jotta voidaan puhua rakenteista ja vastuunjaosta, jotka mahdollistavat tavoitteellisemman toiminnan. Tämän jälkeen on helpompi yhdessä lähteä pohtimaan toiminnan fokusta, markkinointikanavia ja arvon viestimistä.

Pitkäjänteisen kehittämisen kohdalla yritysten verkostoitumistapaamisten edistämisessä kyse on ympärillä olevien mahdollisuuksien tunnistamisesta ja niiden hyödyntämisestä luovasti ja realistisesti omiin tavoitteisiin sekä resursseihin suhteuttaen. Aluksi on varsin ymmärrettävää, että toiminta henkilöityy. Tällöin kannattaa hyödyntää ympärillä olevia resursseja kuten hankkeita ja sidosryhmiä sekä vastaavan kaltaisia muita verkostoja. Yritysverkoston rakentamiseen siirryttäessä puhutaan jo strategioiden luomisesta, mittareista ja pitkäjänteisestä palautteiden hyödyntämisestä, mikä harvoin on mahdollista vapaaehtoisuuteen perustuvissa matalan kynnyksen yritysverkostomalleissa.

• Olen koonnut tähän listan yksittäisistä käytänteistä ja huomioista, jotka ovat toimineet hyvin yritysten verkostoitumista edistävien mallien rakentamisessa ja liittyvät osaltaan myös näihin kolmeen kysymykseen ja haasteeseen.
• Omat resurssit hyötykäyttöön – luo ja vahvista henkilöbrändiäsi, etsi ympärillesi sopivat ihmiset, anna intosi ja osaamisesi näkyä, käytä henkilökohtaisia verkostojasi laajasti ja luovasti.
• Etsi ympärillesi sopivat ihmiset. Kutsu mukaan näkyviä ihmisiä ja sellaisia, jotka toimivat tavoitteitasi edistävissä organisaatioissa. Tunnista innostuneet ja sitoutuneet toimijat ja hyödynnä heidän apuaan ja vinkkejään ja resurssejaan mahdollisimman paljon.
• Hyödynnä ympärilläsi olevat resurssit, kuten käynnissä olevat hankkeet, sidosryhmäverkostot, olemassa olevat vastaavat verkostot ja mallit ja kytke verkostoitumistapahtumat esimerkiksi hankkeessa järjestettäviin toimenpiteisiin ja markkinointiin.
• Vaikka toiminta väistämättä on alussa henkilöitynyttä, pidä yllä mahdollistavaa ja toisia kannustavaa ja auttavaa ilmapiiriä, sillä se houkuttelee muitakin sitoutumaan mukaan. Viesti, ettei tuloksia saavuteta yksin.
• Aitous houkuttelee ja puhuttelee myös markkinoinnissa ja viestinnässä
• Yritysten verkostotapaamisilla on tärkeää olla selkeä konkreettinen tavoite, joka tuodaan esille ja johon verkoston kohderyhmäkin voi kiinnittyä. Nämä yritysten verkostoitumista edistävät konseptit mahdollistavat esimerkiksi yritysten omien sparrausryhmien synnyn ja ovat pohja uudelle avoimelle verkostoitumiskulttuurille ja tiedonvaihdolle.
• Verkoston rakentajan on myös tärkeä tunnistaa omat motivaatiotekijänsä ja vahvistaa niitä. Esimerkkinä voivat olla pienistä onnistumisista iloitseminen ja itseä motivoivat tavoitteet. Ne edistävät sinnikkyyttä kokeilujen toteuttamisessa.
• Pohdi, miten konsepteja voi laajentaa tai kehittää. Voisiko niitä kokeilla esimerkiksi naapurimaakunnissa?
• Ole avoin uusille ideoille, kysele.

Kohti tavoitteellisia yritysverkostoja 

Miten säännöllisesti toteutetuista avoimista verkostoitumistapaamisista ja kokeiluista päästäisiin yritysverkostoihin?

Verkostojen rakentaminen edellyttää alusta alkaen selkeästi määriteltyjä tavoitteita, yhteistä arvonluontia sekä yhdessä sovittuja toimintamalleja ja rakenteita (Jamk s.a.). Tunnistetuille ihanneasiakkaille lähdetään luomaan arvoa ja lunastamaan arvolupauksia eli määrätietoisesti vahvistamaan houkuttelevaa ja tunnetasolla yhdistävää brändiä (Lähde & Kenner 2026). Toimivan yritysverkoston rakentaminen edellyttää kokonaisvaltaista strategiaa, riittäviä resursseja ja tietoista johtamista (Valtioneuvoston kanslia 2019).

Pilotteja ja kokeiluja tarvitaan, mutta jos tavoitteena ovat pysyvät, vakiintuneet ja arvoa tuottavat sekä tavoitteelliset yritysverkostot, tarvitaan ainakin sitoutumista, selkeästi arvoa ja hyötyä verkoston yritysjäsenille tuottavaa sisältöä ja toimintaa sekä jatkuvuuden varmistavat vastuunkantajat ja rakenne. Yksi tärkeimmistä asioista on irti päästäminen ja vastuun siirtäminen kohdejoukolle eli mielellään yritysten harteille. Testausvaiheen tarkoituksena on mahdollistaa ja löytää tapa ja pysyvät resurssit verkoston rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Optimitilanteessa hankkeet siirtyvät toteutuksesta sivuun ja julkiset toimijat ottavat korkeintaan heille soveltuvan tukitoimintavastuun yritysverkoston pyörittämisestä, kuten esimerkiksi Savo Defence -yritysverkostossa (https://savodefence.com/). 

Toimivat yritysten verkostot ja heimot voivat syntyä pienistä aluista ja kokeiluista, tärkeää on antaa niille oikeassa vaiheessa tilaa kasvaa ja kukoistaa omillaan. Alkuvaiheen yritysten verkostoitumistapaamisten kehittämisessä kannattaa fokusoida toimintaa omien resurssien ja tavoitteiden perusteella ja hyödyntää kaikki ympärillä olevat yhteistyömahdollisuudet ja lähteä liikkeelle kokeilemaan ja rakentamaan uutta vaikka heti. 

On selvää, että yritysten kokemat hyödyt ovat perusedellytys verkostotapaamisten ja yritysverkostojen onnistumiselle. Tässä artikkelissa en selvittänyt tätä näkökulmaa, vaan se jää tulevaisuuden tutkimusaiheeksi.

Myyntivimma-hankkeessa (1.8.2024–31.7.2026) kehitettiin eteläsavolaisten yritysten myynti- ja tuotteistusosaamista. Hanketta toteutti ​Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Hanke oli Euroopan unionin osarahoittama (rahoittaja ja päärahoituslähde: ESR+, Itä-Suomen elinvoimakeskus).

Kirjoittaja on käyttänyt M365 Copilotia artikkelin tiivistämisessä ja ottaa vastuun tekstin sisällöstä.