Tekoälyosaaminen pk-yrityksissä – vahvuudet ja sudenkuopat

Tekoälyosaamisesta on tullut yrityskenttää vahvasti jakava niukkuustekijä. Pk-yritykset edustavat huomattavaa joukkoa Suomen yrityskannasta, mutta ovat usein takamatkalla tekoälyn hyödyntämisessä. Siksi tarvitsemme konkreettista tietoa siitä, missä ovat pk-yritysten suurimmat vahvuudet ja kehityskohteet tekoälyosaamisessa. Näin koulutustoimijat voivat tuoda tarjolle yritysten senhetkiseen tilanteeseen paremmin räätälöityä matalan kynnyksen tekoälykoulutusta, ja yritykset hahmottavat paremmin, millaisia koulutuspaketteja niiden kannattaa hankkia. 

Toteutimme Etelä-Savossa tekoälyn osaamiskartoituksen, jonka kohderyhmiä olivat luovien alojen ja teknologia-alojen pk-yritykset. Miksi juuri nämä toimialat? Syitä on kolme: ne ovat alueella merkittäviä työllistäjiä, niihin kohdistuu suuri kasvupotentiaali, ja tekoälyn vaikutukset näiden alojen liiketoimintaan ovat huomattavia.

Kartoitusmalli rakennettiin osaamisen tunnistamisen tarpeisiin

Konkreettinen työ käynnistyi osallistuvien yritysten osaamiskartoituksella. Kartoitus perustui Mindhive Oy:n ja Xamkin yhteistyössä kehitettyyn AIOK-malliin (AI-osaamisen kartoitusmalli, 2025). Malli soveltaa moniulotteista osaamisnäkökulmaa pk-yritysten kontekstiin. Näistä ulottuvuuksista rakentuivat niin kartoituskyselyn osiot kuin täydentävien haastatteluiden runko. 

AIOK-malli sisältää viisi ulottuvuutta: 

1. Perustaidot – tekoälyn tunnistaminen, peruskäsitteiden ymmärtäminen, kapean ja generatiivisen tekoälyn erottaminen, realistiset odotukset (Mindhive Oy 2025) 
2. Soveltaminen – tekoälytyökalujen käyttö arjen työssä, käyttötapausten tunnistaminen, tulosten kriittinen arviointi, kehotteiden suunnittelu (Mindhive Oy 2025) 
3. Etiikka ja vastuullisuus – eettiset kysymykset, tietosuoja, vinoumien tunnistaminen, läpinäkyvyys, EU:n tekoälysäädöksen (AI Act) vaatimusten tuntemus (Mindhive Oy 2025; UNESCO 2024) 
4. Integrointi – kytkös liiketoimintaprosesseihin, datan hyödyntäminen, strateginen suunnittelu, osaamisen ja teknologian välinen tasapaino (Jöhnk, Weißert & Wyrtki 2021; Mindhive 2025) 
5. Kehittäminen – tekninen kyky luoda tekoälyratkaisuja, mallien ymmärtäminen, jatkuva oppiminen, oppimiskulttuurin rakentaminen (Long & Magerko 2020; Mindhive Oy 2025; Naheed, Pinto & Pirola 2025). 

Mallin pohjalta luotiin kyselyinstrumentti, jossa on 30 väittämää. Lisäksi kartoituksessa erotettiin toimialakohtaisia indikaattoreita.  

Osaamiskartoituksen pohjalta on rakenteilla oma kartoitustyökalu Memory Lab -tutkimusympäristön verkkosivuille memorylab.fi. Kartoitus auttaa organisaatioita tunnistamaan tekoälyosaamisensa nykytilan. Näin työkalua on mahdollista hyödyntää osaamisen kehittämisen tukena jatkossakin.

Kartoituksen toteutus 

Kartoitukseen osallistui 25 eteläsavolaista luovien alojen ja teknologia-alojen pk-yritystä ja organisaatiota. Kartoitus toteutettiin alkuvuodesta 2026 verkkokyselynä, jota täydennettiin verkkohaastatteluilla. Aineistona oli 42 kyselyvastausta ja 50 haastateltavan vastaukset.  

Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva yritysten tekoälyosaamisen nykytilasta, kehitys- ja koulutustarpeista. Tulokset tuovat arvokasta tietoa yrityksille itselleen, mutta auttavat myös koulutustoimijoita rakentamaan yritysten tarpeisiin paremmin soveltuvia koulutuksia ja palveluita (Kosonen & Saltiola 2026).

Mitä kartoituksessa selvisi?  

Pk-yrityksissä tekoäly kiinnostaa ja motivaatio on korkealla. Tekoälyä käytetään monissa yrityksissä aktiivisesti mutta vaikutukset ja riskit hyvin tiedostaen, ja moni näkee tekoälyssä merkittävää potentiaalia. Todelliset hyödyt jäävät kuitenkin usein saavuttamatta. Tietoisuus on korkea, mutta ilman tekoälyn käyttöä tukevia rakenteita. 

”Tiedostan, että tähän asiaan en voi vaikuttaa, joten minun täytyy vain mennä virran mukana ja yrittää pysyä aallonharjalla. Voisiko tekoäly siis olla minulle ennemmin ystävä kuin vihollinen?” (yrittäjä, luovat alat) 

”Laajemmassa kuvassa tekoäly on ennen kaikkea johtamiskysymys.” (teknologia-alan yritys) 

Kartoituksen keskeinen havainto oli, että tekoälyä käytetään jo varsin laajasti, mutta usein ilman selkeää kokonaiskuvaa tai pitkäjänteistä kehittämistä. Yrityksistä myös tunnistettiin osaamisen piilokuilu: yritykset eivät vielä tiedä, mitä ne eivät tiedä. Kuilu ei näy vain tietämisen ja tekemisen välillä, vaan myös tekemisen sisällä. Tekoälyä siis hyödynnetään, mutta puutteet perustaidoissa – esimerkiksi työkalujen valinnassa tai tekoälysovellusten ohjaamisessa – voivat rajoittaa saatuja hyötyjä.  

”Olemme käytännössä alkupisteessä. Muut projektit ovat menneet tekoälyn edelle.” (teknologia-alan yritys) 

Käyttö voi olla pistemäistä tai pintapuolista. Osa on soveltamisessa jo pitkällä, osa ei ole sovelluksia avannutkaan. Tämä on linjassa AI Finlandin ja Business Finlandin keväällä 2026 julkaiseman Näin Suomi hyödyntää tekoälyä -katsauksen kanssa: edistyneiden yritysten osuus on kahdessa vuodessa yli nelinkertaistunut, mutta samalla yli puolet organisaatioista on juuttunut arviointi- ja valmisteluvaiheeseen.

Kaksi toimialaa, kaksi erilaista lähestymistapaa 

Kartoitus toi esiin myös toimialaeroja. Luovilla aloilla generatiivinen tekoäly on jo monelle arkipäivää erityisesti sisällöntuotannossa, ideoinnissa ja markkinoinnissa. Suuri osa luovan alan toimijoista oli yksinyrittäjiä: he toimivat samaan aikaan tekoälyn peruskäyttäjinä, soveltajina ja päätöksentekijöinä. 

Eettiset kysymykset, tekijänoikeudet ja kokonaisen ammatti-identiteetin murros nousivat vahvasti esiin. Tekoälyn hyödyntäminen sai monet luovan alan toimijat pohtimaan, millaisena ammattilaisena haluaa näyttäytyä ja mitä luova työ pitää sisällään. Teknologiateollisuudessa eettiset kysymykset painottuivat erityisesti tiedon turvaamiseen mutta myös tekoälyn käytön mielekkyyteen. 

”On selvää, että tarvitsemme enemmän tietoa ja keskustelua tietosuojasta ja tietoturvasta. Meidän on myös ymmärrettävä paremmin ympäristövaikutuksia ja linjattava sitä, milloin tekoälyn käyttö on kokonaisuutena perusteltua.” (teknologia-alan yritys) 

”Voisimme kehittää uusia palveluita tekoälyn ympärille. – Olemme luovia ihmisiä: kun tekoäly ottaa hoitaakseen osan työstä, josta olemme aiemmin laskuttaneet asiakkaita, pystymme kehittämään tilalle uusia palveluita.” (luovan alan yritys) 

Teknologiateollisuudessa lähestymistapa on usein strategisempi ja tietoturvavaatimukset ohjaavat käyttöönottoa. Tehtäväkohtainen tekoäly näkyi useammin osana ydintoimintoja, kuten konenäössä ja automaatiossa. Generatiivinen tekoäly on jäänyt hieman vieraammaksi. Kartoituksessa myös tunnistettiin, että osaamisen sisäinen hajonta on teknologia-alalla suurempaa: on tekoälyn edelläkävijöitä, mutta myös henkilöitä, joille perusteet ovat jääneet tuntemattomiksi.

Tavoitteellisuutta tarvitaan 

Suurimmat esteet tekoälyn hyödyntämisessä ovat kartoituksen perusteella ajan, osaamisen ja pelisääntöjen puute. Mahdollistajia puolestaan ovat johdon tuki ja oma aktiivisuus, kokeilukulttuuri, vertaisoppiminen ja konkreettinen kokemus hyödyistä. 

Monet osallistuvista yrityksistä pohtivat, millaisia tekoälyratkaisuja niiden tulisi valita. Tähän ei ole mahdollista löytää yhtä ainoaa patenttivastausta, koska valinnat riippuvat kunkin yrityksen tavoitteista. Jos yritys ei ole asettanut tekoälyn hyödyntämiselle lainkaan tavoitteita ja niille mittareita, mihin asti se voi hyödyntämisessä päästä? Tekoälyn osalta on myös hyvä välttää liian järeitä ratkaisuja ja ylimitoitusta – toisin sanoen tarpeetonta käyttöä. Kestävämmät valinnat kumpuavat tämän tiedostamisesta. 

Yhteenveto ja seuraavat askeleet 

Tiivistäen: yritykset toivoivat tekoälystä kilpailuetua ja hyödyntämiseen strategista otetta, hallittuja riskejä ja edistyneitä ratkaisuja. Näitä on kuitenkin vaikea saavuttaa ilman konkreettista soveltamista, pelisääntöjen selkeyttämistä, integrointia prosesseihin ja perusosaamisen erojen tasaamista. (Mindhive Oy 2026.) 

Xamk tarttuu näihin osaamisvajeisiin konkreettisesti tarjoamalla kohdeyritysten henkilöstölle koulutusta osana ÄlyTeko-hanketta syksyllä 2026 ja keväällä 2027. Luovien alojen ja teknologia-alojen toimijoille kohdennetuissa koulutuksissa yhdistyvät liiketoimintalähtöinen soveltaminen ja käytännön kokeilut työpajoissa. Kaikille avoimista koulutuksista tiedotetaan hankkeen verkkosivulla.  

Onnistuneissa tekoälyprojekteissa ei ole kyse teknologiasta, vaan oppimisen johtamisesta. Tämä edellyttää johdolta aktiivista roolia – ei vain toivotun suunnan näyttämisessä, vaan myös tilan ja ajan antamisessa kokeiluille. Suurin hyöty on tarjolla niille yrityksille, joissa tekoälyyn suhtaudutaan jatkuvana oppimisprosessina, ei kertaluonteisena investointina.