Ylikulutus pakottaa muutokseen – Yrittäjä, oletko valmis?

Lineaarinen talous aiheuttaa paitsi ympäristöongelmia myös valtavia tappioita yrityksille ja yhteiskunnalle. Circle Economyn (2026, 6) The Circularity Gap Report 2026 -raportin mukaan lineaarinen talous aiheuttaa vuosittain 25,4 biljoonan euron arvonmenetyksen, mikä on lähes 31 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaista tuotettua kolmea euroa kohden menetetään yksi euro. Kiertotalous ei siis ole yrityksille vain vastuullisuusteko tai kierrätyskysymys vaan keino vähentää hukka, tuottaa lisäarvoa ja parantaa kannattavuutta.

Tappioiden taustalla on toimintatapa, jossa luonnonvaroja otetaan käyttöön, tuotteita valmistetaan, kulutetaan ja heitetään pois. Ylikulutukseen perustuva tapa toimia kiihdyttää ilmastonmuutosta, luontokatoa ja saastumista. Maailman ympäristöpaneelin mukaan materiaalien käyttö on kolminkertaistunut 50 vuodessa ja jos kehitys jatkuu nykyisellään, luonnonvarojen käytön ennustetaan kasvavan 60 prosenttia 2060 vuoteen mennessä (International Resource Panel 2024, iv, 3–4, xiv).

Ylikulutuksesta kiertotalouteen

Nykyisen kaltainen luonnonvarojen käyttö on systeeminen ongelma. Kiertotalouteen siirtymisen taustalla on yhä syvempi ymmärrys siitä, että nykyinen maapalloa kuormittava kulutus ei ole kestävällä pohjalla. Circle Economyn (2025, 11) raportti kertoo, että neitseellisten raaka-aineiden käyttö kasvaa nopeammin kuin kierrätys. Globaalit ongelmat eivät siis parane pelkästään kierrättämällä, vaan tarvitaan kaikki kiertotalouden keinot ja koko talousjärjestelmän systemaattinen muutos.

Uudet kiertotalouden teknologiat auttavat siirtymässä kohti tulevaisuuden liiketoimintamalleja, mutta yksistään ne eivät pysty ratkaisemaan lineaaritalouden aiheuttamia ongelmia. Todellinen kiertotalouteen siirtyminen edellyttää koko talouden, tuotannon ja kulutuksen rakenteellista ja kulttuurista muutosta. Lisäksi tarvitaan muutos ihmisten käyttäytymisessä, uskomuksissa, normeissa ja siinä, miten tuottaminen, käyttäminen ja omistaminen ymmärretään.

Ylikulutusta mittaava Global Footprint Network (2026) laskee ja julkaisee vuosittain maailman ylikulutuspäivän. Se on laskennallinen tapa ilmoittaa, milloin ihmiset ovat kuluttaneet oman osuutensa maailman uusiutuvista luonnonvaroista. Tänä vuonna suomalaisten ylikulutuspäivää vietettiin aprillipäivänä 1.4.2026. Mittauksessa oli mukana 82 maata ja Suomi oli sijalla 16. Jos jokaisessa maassa kulutettaisiin luonnonvaroja samassa mittakaavassa kuin suomalaiset, tarvittaisiin enemmän kuin neljä maapalloa (kuva 1.), jotta luonnon kantokyky riittäisi.

On siis selvää, että tällainen ylikulutukseen perustuva malli ei enää riitä vastaamaan tämän ajan suurimpiin haasteisiin, vaan tarvitaan perinpohjainen suunnanmuutos, johon kiertotalous tarjoaa ratkaisun. Kiertotaloudella on valtava potentiaali hillitä kolmoiskriisin vaikutuksia. Se perustuu luonnonvarojen aiempaa kestävämpään ja tehokkaampaan käyttöön sekä siihen, että tuotteet ja materiaalit pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään (Kiertotalous-Suomi s.a.).

Kiertotalouden liiketoimintamalleihin siirtyminen

Kiertotalous mielletään usein vain kierrättämiseksi, vaikka kyse on paljon laajemmasta ilmiöstä. Kiertotalous voi tuoda yrittäjälle konkreettisia taloudellisia hyötyjä sekä vahvistaa yrityksen arvoa ja mainetta asiakkaiden silmissä. Kuluttajat ovat kasvavassa määrin tietoisia globaaleista ongelmista ja vaativat yrityksiltä vastuullisuutta, ympäristötietoisuutta ja luontoa säästäviä tuotteita sekä ratkaisuja. Sitra ja Deloitte (2022) ovat luokitelleet kiertotalouden liiketoimintamallit viiteen kategoriaan (kuva 2).

Kiertotalouteen siirtyminen ei tarkoita koko liiketoiminnan uudistamista, vaan uudenlaista tapaa ansaita jo olemassa olevilla tuotteilla, palveluilla ja resursseilla. Yritykselle on tärkeää tunnistaa, missä kohtaa syntyy hukkaa ja millaista käyttämätöntä kapasiteettia, sillä on ja miten se voisi tarjota asiakkaalle uutta arvoa.

Kiertotalouden hyödyntäminen voi alkaa esimerkiksi siitä, että yrittäjä katsoo omaa liiketoimintaansa uudesta näkökulmasta ja kysyy: Miten raaka-aineita voisi käyttää tehokkaammin? Onko sivuvirroilla arvoa? Voisiko käyttöikää pidentää tai voisiko myymisen sijaan vuokrata, tarjota huoltoa tai palvelua? Kiertotalouden liiketoimintamallit auttavat kääntämään yrityksen toiminnan tehottomuudet lisäarvoksi ja liiketoimintahyödyiksi (Sitra & Deloitte 2022).

Materiaalihukan, sivuvirtojen ja energian käytön vähentäminen näkyy suoraan yrityksen kustannuksissa ja tuotteen tarjoaminen vuokralle tai palveluna voi madaltaa asiakkaan hankintakynnystä merkittävästi ja tuoda pitkäikäisiä asiakassuhteita sekä ennakoitavaa kassavirtaa. Sivuvirtojen ja ylijäämämateriaalien sekä tuotteiden elinkaaren pidentäminen voi parantaa yrityksen kannattavuutta ja synnyttää uutta liiketoimintaa. Kestäväksi suunnitellut, laadukkaat tuotteet nostavat yrityksen kilpailuetua ja voivat synnyttää uutta liikevaihtoa.

Malliesimerkki tästä on suomalainen yritystekstiilejä palveluna tarjoava Lindström, joka huolehtii tekstiilien koko elinkaaresta, suunnittelusta korjaukseen ja uudelleenkäyttöön. Lindström pyrkii toimillaan säästämään luonnonvaroja muun muassa välttämällä tarpeetonta tekstiilien tuotantoa ja kierrättämällä veden sekä hyödyntämällä jäteveden lämmön puhtaan pesuveden lämmittämisessä. (Lindström 2026.)

Kiertotalouden hyödyt

Ympäristöhyötyjen lisäksi kiertotaloudella tuo nimensä mukaisesti taloudellisia hyötyjä yritykselle (kuva 3). Kiertotalouden mukainen liiketoiminta auttaa yritystä vastaamaan tietoisten kuluttajien ja yhteistyökumppanien kasvaviin vaatimuksiin. Edelläkävijät voivat saavuttaa merkittävän kilpailuedun ja hyötyä uusista markkinoista, rahoitusmahdollisuuksista ja kumppanuuksista.

Asiakastiedon ja Iro Researchin (2025) laajassa, kuluttajien vastuullisuutta mittaavassa tutkimuksessa havaittiin, että 74 prosentille kuluttajista vastuullisuus on tärkeä osa elämää ja yli 60 prosenttia heistä sanoo olevansa valmis boikotoimaan yritystä, jos he kokevat sen toiminnan epäeettiseksi. Siirtymällä kiertotalouteen yritys voi siis lisätä asiakastyytyväisyyttä ja kasvattaa brändin arvoa. Vastuullisesti toimiva yritys vahvistaa imagoaan asiakkaiden silmissä ja houkuttelee asiakkaita uudella tavalla. Yritykselle tämä voi näkyä vahvempana asiakastyytyväisyytenä, parempana brändimielikuvana ja mahdollisuutena erottautua kilpailijoista.

Kiertotalouden mukaisesti toimiva yritys parantaa myös omaa kriisinkestävyyttään epävarmassa toimintaympäristössä. Pandemiat, sodat ja logistiikkaketjujen häiriöt nostavat raaka-aineiden hintoja ja heikentävät materiaalien saatavuutta. Kriisit ovat osoittaneet, kuinka haavoittuvaista lineaaritalouteen perustuva liiketoiminta epätasapainoisessa maailmassa on. Bormsin ym. (2023, 1) tutkimuksessa havaittiin, että COVID-19-pandemian aikana yritykset, jotka hyödynsivät vahvemmin kiertotalouden periaatteita, olivat huomattavasti kriisinkestävämpiä myös normaalina aikana kuin vähemmän kiertotalouden periaatteita hyödyntävät yritykset.

Resurssitehokas toiminta vähentää kuluja ja on kiertotalouden ydintä. Yritys voi vähentää kustannuksia muun muassa materiaalin, veden, energian tai työajan tehokkaan käytön avulla. Tuotteiden käyttöiän pidentäminen, huoltaminen ja korjaaminen taas voivat pienentää hankinta- ja jätekustannuksia. Sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen voi synnyttää uusia innovaatioita tai kumppanuuksia ja uusia asiakassuhteita.

Tästä hyvä esimerkki on suomalainen Betolar, joka valmistaa energia-, kaivos-, teräs- ja metsäteollisuuden jätevirroista neitseellisen betonin korvaavaa rakennusmateriaalia, jonka käyttö voi vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 80 prosenttia (Betolar 2026).

Kiertotalous on tulevaisuuden kilpailuetu

Ympäristökriisit, kertakäyttökulttuuri ja toimintamallien uudistamisen tarve tekevät kiertotalouteen siirtymisestä ajankohtaisempaa kuin koskaan. Siirtymässä yrityksiä tukevat muun muassa kiertotalouden green deal (Ympäristöministeriö s.a.) ja erilaiset alueelliset strategiat, rahoitusmahdollisuudet ja hankkeet, joiden kautta yrittäjät saavat tuekseen verkostoja ja pääsevät eturivin paikoille rakentamaan kiertotalouden murrosta.

Tulevaisuuden yritykset voivat olla jotain aivan muuta kuin tähän asti on totuttu. Ne voivat toimia tiiviissä yhteistyössä ja symbioosimaisissa ekosysteemeissä, joissa toisen hävikki ja käyttämätön kapasiteetti muuttuvat toisen raaka-aineeksi tai uudeksi liiketoimintamahdollisuudeksi.

Uusien tuotteiden myymisen sijaan yritysten toiminta voi perustua vuokraukseen, kunnostukseen tai sivuvirtojen hallintaan ja jakamiseen. Tulevaisuuden yrityksessä arvo ei synny resurssien tuhlaamisesta, vaan niiden viisaasta hyödyntämisestä.

Näinä aikoina epävarmuus varjostaa toimintaympäristöä. Siksi yrittäjän on katsottava tulevaan ja tunnistettava mahdollisuudet maailmassa, jossa kiertotalouteen siirtyminen ei ole enää valinta vaan välttämättömyys. Tulevaisuuden menestyjät ovat rohkeita, sopeutuvat muutoksiin, tekevät yhteistyötä ja uskaltavat rakentaa uutta liiketoimintaa muuttuvan maailman mukana.

Säästö ei synny vain säästämällä vaan siitä, että tehdään fiksummin samoilla resursseilla kuin ennen. Resurssien tehokas hyödyntäminen on siis strateginen kilpailukykyä vahvistava valinta, joka voi tarjota yritykselle uusia kasvumahdollisuuksia. Yrittäjälle tämä on kutsu katsoa eteenpäin ja tarttua muutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Kirjoittajan on käyttänyt artikkelia tehdessään OpenAI:n ChatGPT-tekoälysovelluksen versiota GPT-5.5 tiedonhankinnassa, ideoinnissa ja oikoluvussa. Tekijä on tarkistanut sisällön ja ottaa täyden vastuun sisällöstä.