TUVAsta tulevaisuuteen – nivelvaiheita nuoren koulupolulla

TUVA-koulutus on tarkoitettu oppijoille, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa, ja jotka jostakin syystä tarvitsevat valmentavaa koulutusta, jonka tavoitteena on vahvistaa opiskelijan opiskeluvalmiuksia ja tukea siirtymistä ammatilliseen koulutukseen tai lukiokoulutukseen (Opetushallitus 2026). Opiskelijat hakeutuvat TUVAan esimerkiksi elämänhallintaan tarvittavan tuen, arvosanojen korottamisen ja kielitaidon oppimisen takia tai siksi, että oppivelvollisuutta 18-vuotiaaksi asti on vielä jäljellä (Opettaja 2025).

TUVA-nuorten koululta tarvitsema tuki on usein laaja-alaista oppimisvaikeuksien, vähäisen koulukuntoisuuden, koulupoissaolojen, terveyshuolien, sosiaalisten ja toiminnanohjauksen haasteiden takia. TUVA-koulutukseen hakeudutaan myös, jos koulupolun nivelvaiheissa kuten siirtymissä kouluasteilta toisille on ollut vaikeuksia.

Koulupolun siirtymät ratkaisevina vaiheina

Koulupolun siirtymävaiheiden on havaittu olevan keskeisiä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja koulumenestyksen kannalta. Siirtymävaiheisiin liittyvät katkokset, tuen puutteet ja yhteistoiminnan haasteet voivat johtaa oppimisvaikeuksiin, syrjäytymiseen ja negatiivisiin vaikutuksiin nuorten elämässä. (Pitkänen & Tenhovuori 2022.) Saumattoman koulupolun merkitys korostuu, kun arvioidaan perusopetuksen päättäneiden sijoittumista jatko-opintoihin. Perusopetuksen jälkeinen välivuosi pienentää toisen asteen tutkinnon suorittamisen todennäköisyyttä. Koulutuksen ulkopuolelle jäädessään koulupudokas jää ilman opetusta ja myös ilman kouluyhteisön sosiaalista tukea. (Witting 2021.)

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan keväällä 2025 KNOT-hankkeen haastattelututkimukseen osallistuneiden nuorten (n = 20) ajatuksia TUVAan hakeutumisesta sekä TUVA-koulutusta järjestävien oppilaitosten näkemyksiä TUVA-koulutuksesta. Tekstissä on lainauksia nuorten haastatteluista kursivoidulla tekstillä ja koodattuina tutkijan keksimällä koodilla. Koulutusta järjestävien tahojen näkemykset ovat sosionomi- ja kuraattoriopiskelija Jenni Kortelaisen opintojen syventävässä harjoittelussa keväällä 2026 kokoamasta tiedosta (Kortelainen 2026).

TUVAan tutkinnon takia

Nuoret tulevat TUVAan korottamaan peruskoulun arvosanoja, jotta he pääsisivät opiskelemaan ammattiin tai lukioon.

”No kun ei mennyt peruskoulu niin nappiin (tulin) korottaa numeroita tänne ja eikä ollut tiedossakaan mihin hakee. Mä tulin tänne vähän miettimään.” (C3)

Nuorten odotukset arvosanojen nostamiseen ovat heidän itsensä mukaan realistisia, mutta oppilaitosten mukaan usein ylimitoitettuja, koska lukuvuodessa tulisi saavuttaa usean vuoden aikana syntynyt oppimisvaje. Usein opiskelemista vaikeuttavat myös heikot opiskelu- ja koulunkäyntitaidot, joiden vahvistaminen on välttämätöntä, jotta toisen asteen opinnot olisivat mahdollisia. Riittävää opiskelu- ja koulunkäyntitaitojen vahvistamista vaikeuttavat puolestaan suuret opetusryhmät sekä ohjaajien ja erityisopettajien puute. Jos nuoren suomen kielen taito on heikko, oppimisen tuki TUVAssa on vielä tärkeämpää.

Nuori tarvitsee ”Aikaa lisää miettiä, että mitä haluaa tehdä ja myös saa käydä niissä tutustumisissa niin saa löytää paremmin sitten ammatin, mikä sopii itsellensä” (C1).

Nuoret tarvitsevat usein selkeää lisätietoa siitä, millaista opiskelu halutulla ammattialalla on, ja millaista työtä ammattiin valmistuttua tehdään. Nuoret pitävätkin oivallisena TUVA-koulutusten järjestämiä koulutuspaikkoihin ja työpaikkoihin tutustumismahdollisuuksia. Lisäksi TUVA-opintoihin sisältyy työelämäjaksoja, jotka vahvistavat alavalintaa erityisesti silloin, kun pelkkä alaan tutustuminen koulussa ei riitä antamaan kattavaa kuvaa alan sisällöstä.Kun opiskelijan ajatus ammatinvalinnasta on vahvistunut, hänen on mahdollista siirtyähaluamaansa tutkintoon joko yhteishaun, jatkuvan haun kautta tai joustavan sisäisen siirron kautta. On myös mahdollista opiskella TUVAssa samaan aikaan kuin tutkintoalalla.

Yhteistyöllä paremmin

TUVA-koulutuksen järjestäjien mukaan yhteistyötä tarvitsee kehittää sekä nuoren että koulutuksen hyödyksi. Kehittämiskohteiksi mainitaan esimerkiksi koulujen väliset tiedonsiirron ongelmat, nuorten tarkoituksenmukaisen koulutuspaikan valinta, nuorten ryhmäytyminen ja yhteistyö vanhempien kanssa.

Tiedonsiirrossa vaikeutena on, että tietoa ei siirry riittävästi peruskoulusta TUVAan. Yhteishaun kautta tulleiden tiedonsiirto onnistuu kohtalaisen hyvin, mutta muina aikoina siirtyvien tiedot jäävät peruskouluihin, ellei sitä erikseen kysytä. Tiedonsiirron vaikeudet johtuvat osittain epäselvyyksistä siitä, mitä tietoa saa siirtää ja mitä ei.

Nuoren voi olla vaikea päästä opiskeluryhmään ja kiinnittyä opiskeluun, jos hän siirtyy TUVAan tai ammatilliseen koulutukseen kesken lukuvuoden. Nuorelle tarkoituksenmukainen oppilaitos puolestaan tarkoittaa, että TUVAn sijasta tarkoituksenmukaisempi opiskelupaikka saattaisi olla erityisoppilaitos, johon nuoret eivät halua tiedon vähyyden takia tai leimautumisen pelosta. Yhteistyö alaikäisten nuorten vanhempien kanssa sujuu useimmiten hyvin. Jos vanhemmilla ei ole riittävästi tietoa tai ymmärrystä nuorensa tilanteesta, he saattavat jopa syventää nuoren vaikeaa tilannetta kieltäytymällä tarjotusta tuesta.

TUVA-koulutuksen opinto-ohjauksen painotus on enimmäkseen ammattiopinnoissa. Osa TUVAssa opiskelevista nuorista on hakemassa lukioon ja tarvitsee ohjausta lukio-opintoihin valmistautumisessa (Harmoinen 2025), mikä on samansuuntainen havainto Owal Groupin tekemässä selvityksessä (Owal Group 2024). Osalle opiskelijoista voisi olla luontevaa siirtyä TUVAsta työelämään, mutta siinä tapauksessa nuori jää helposti ilman ammattiopintoja. Olennaista kuitenkin on, että TUVAssa opiskelleilla nuorilla on hyvät mahdollisuudet tehdä elämäänsä kantavia ratkaisuja tulevaisuuteen.