Aktiivinen ja kestävä liikkuminen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa

Suomessa noin kolmannes korkeakouluopiskelijoista istuu yli 12 tuntia päivässä ja vain hieman yli puolet opiskelijoista täyttää viikoittaiset liikuntasuositukset. (Holm ym. 2023). Aikaisemmat tutkimukset kestävän työ- ja koulumatkaliikkumisen terveysvaikutuksista osoittavat, että aktiivinen ja kestävä liikkuminen työ- ja koulumatkojen puitteissa parantaa fyysistä ja henkistä hyvinvointia (Loiri 2025). Liikkumista koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että kävellen tai pyörällä kulkevat opiskelijat sairastavat ja tarvitsevat mielenterveyslääkitystä harvemmin kuin passiivisesti matkustavat henkilöt. Työ- ja opiskelumatkaliikunnan myönteiset vaikutukset terveyteen näkyvät esimerkiksi parempana kestävyyskuntona, pienentyneenä sydän- ja verisuonitautiriskinä sekä kohentuneena mielialana. (WHO s.a; Appelqvist-Schmidlechner ym. 2025; Haukka ym. 2023.)

Tässä artikkelissa tarkastelen opiskelijoiden liikkumisen ja terveydentilan muutoksia viime vuosina kansallisella tasolla ja esittelen lyhyesti aktiivisen liikkumisen terveysvaikutuksia. Artikkelin lopuksi tarkastelen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa vuosina 2023–2025 toteutettujen kyselytutkimuksien avulla henkilökunnan ja opiskelijoiden kestävää liikkumista, liikkumistottumuksia sekä liikkumisen vaikutusta opiskelijoiden itse koettuun terveydentilaan, keskittymiskykyyn ja kognitiiviseen suoriutumiseen opiskeltaessa.

Ajankohtaiset muutokset opiskelijoiden liikkumisessa

Valtakunnallisesti tarkasteltuina opiskelijoiden suosituimpia kulkutapoja ovat kävely, pyöräily, julkinen liikenne ja yksityisautoilu. Yksityisautoilun osuus kampusliikkumisesta on suurta erityisesti harvaan asutuilla paikkakunnilla, joilla etäisyydet kodin ja korkeakoulukampuksien välillä saattavat olla pitkiä. Sen sijaan joukkoliikenne, esimerkiksi linja-autot, junat ja raitiovaunut, on opiskelijoiden yleisesti suosima kestävä kulkutapa kasvukeskuksissa. (Traficom, henkilöliikennetutkimus, syksy 2024, 34–35).

Viimeisimpien kansallisten opiskelijakyselyjen valossa korkeakouluopiskelijoiden liikkumistottumuksissa on tapahtunut myönteistä kehitystä, vaikkakin opiskelijoiden liikkumistottumukset ovat kokonaisuudessaan hyvin kaksijakoisia. Hieman yli puolet opiskelijoista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Vuosina 2021–2024 terveysliikuntasuositukset täyttävien opiskelijoiden määrä kasvoi 46 prosentista 55 prosenttiin, mikä viittaa siihen, että yhä useampi opiskelija on löytänyt arkeensa liikuntaa esimerkiksi hyöty- ja arkiliikunnan muodossa. Silti lähes puolet, 45 prosenttia opiskelijoista, ei täytä kansallisia terveysliikuntasuosituksia opiskelun ohella. (Loiri 2025; ks. Parikka ym. 2024.)

Vähäisestä hyötyliikunnan kasvusta huolimatta noin 30 prosenttia opiskelijoista raportoi istuvansa vähintään 12 tuntia vuorokaudessa. Istumisen määrään opiskeltaessa vaikuttaa erityisesti opintoala. Esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen opiskelevat istuvat enemmän kuin kasvatusalojen opiskelijat. Opiskelijoista myös naiset istuvat keskimäärin vähemmän vuorokaudessa verrattuna miehiin. (Holm ym. 2023.) Vaikka istuminen yleistyy, erilaiset kestävät ja fyysistä aktiivisuutta lisäävät liikkumisen muodot matkustettaessa oppilaitoksiin tarjoavat keinon lyhentää paikallaan vietettyä aikaa ja integroida liikunta osaksi jokapäiväistä opiskelija-arkea (Loiri 2025; THL 2024; THL 2023).

Terveyden kannalta joukkoliikenteen käyttö itsessään on hieman passiivisempaa kuin kävely tai pyöräily, mutta tyypillisesti joukkoliikenteen matkaketjuihin liittyy kävelymatkoja, esimerkiksi siirryttäessä joukkoliikenteen pysäkeille. Tämä kerryttää osaltaan opiskelijoiden arkiliikuntaa ja aktiivisuutta osana matkustamista. Monet korkeakoulut ovatkin tämän perusteella viime vuosina pyrkineet nostamaan kestävien kulkutapojen käyttöastetta niin opiskelijoiden kuin henkilökunnan keskuudessa. Hyvä esimerkki tästä on Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella laadittu kestävän liikkumisen suunnitelma, jossa kävelyä ja pyöräilyä priorisoidaan kampusliikkumisen kehityksessä opiskeluhyvinvoinnin takia. Kampusalueella liikkumisen edistäminen perustuu ennen kaikkea kävelyn ja kaupunkipyörien kehitykseen, ja kestävät liikkumismuodot vähentävät päästöjä sekä lisäävät yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia kampuksella. (Aalto-yliopisto 2023.)

Kun tuetaan korkeakouluopiskelijoiden terveyttä, unohdetaan usein luonnossa liikkumisen positiiviset vaikutukset terveyteen. Myös luonnolle altistumisella osana urbaania ympäristöä, jossa korkeakoulut usein sijaitsevat, on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia oppimistuloksiin ja keskittymiskykyyn. Viheralueiden on havaittu lisäävän yleisesti tyytyväisyyttä elämään sekä edistävän opiskelusta syntyvästä henkisestä kuormasta palautumista muun muassa vähentyneen stressin ansiosta. (Puhakka 2021, 2.)

Kestävän arkiliikkumisen terveysvaikutukset

Kävelyllä on tunnetusti monia fyysisisiä terveyshyötyjä, jotka näkyvät esimerkiksi parempana peruskestävyytenä, verenkiertoelimistön terveytenä ja tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointina. Tutkimuksissa on havaittu, että kävellen kulkevat opiskelijat ja työntekijät joutuvat keskimäärin harvemmin sairaalahoitoon. Britanniassa toteutetussa seurantatutkimuksessa päivittäin jalan kulkeminen osana työmatkaliikennettä yhdistettiin vähäisempään sairaalahoidon tarpeeseen pitkällä aikavälillä sekä pienentyneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. (BMJ Group 2024). Suomessa valtakunnallisten liikuntasuosituksien täyttämisen on havaittu vähentävän muun muassa sydän- ja verisuonitautien, kohonneen verenpaineen, aivohalvauksen, 2-tyypin diabeteksen ja useiden syöpien riskiä (THL 2024; WHO 2024).

Pyöräily on yleisesti kävelyä intensiivisempi arkiliikunnan muoto. Se on myös (yleisesti) yksi opiskelijoiden suosituimmista liikkumismuodoista taloudellisista syistä. Pyöräily kehittää ihmisen verenkiertoelimistön kuntoa, alaraajojen lihasvoimaa sekä hengityselimistön kapasiteettia. Edellä mainitussa pitkittäistutkimuksessa pyöräilevien työ- ja opiskelumatkalaisten kokonaiskuolleisuus oli 47 prosenttia pienempi verrattuna henkilöihin, jotka kulkivat passiivisesti säännöllisesti, esimerkiksi autolla. Säännöllisesti työmatkat pyöräilevillä ihmisillä havaittiin myös 24 prosenttia pienempi todennäköisyys joutua sairaalaan sydän- ja verisuonitautien takia pitkällä aikavälillä. Samalla säännöllisen pyöräilyn huomattiin vähentävän merkittävästi sairauspoissaoloja. (BMJ Group 2024; Kalliolahti ym. 2024.)

Joukkoliikenteen osalta Suomessa teetetyssä peruskouluopiskelijoihin kohdistuneessa tutkimuksessa havaittiin, että aktiivinen, pyöräilyä tai jalankulkua sisältävä 10–30 minuutin koulumatkaliikkuminen parantaa opiskelijoiden keskittymistä, työmuistia ja opiskelutuloksia (Jussila ym. 2023). Kestävä liikkuminen osana opiskelijoiden arkea vahvistaakin osaltaan opiskelijoiden fyysistä toimintakykyä opiskeltaessa.

Ajankohtaisten tutkimustuloksien valossa liikunta osana opintomatkoja näyttäisi parantavan nuorten aikuisten kognitiivisia toimintoja ja oppimisedellytyksiä, mikä on yksi seuraus fyysisen kunnon ja aivoterveyden keskinäisvaikutuksesta (Loiri 2025). Vaikka aktiivisen liikkumisen vaikutuksia terveyteen, opiskeluun ja työtehokkuuteen on tutkittu kansainvälisesti laaja-alaisesti, ei ajankohtaisessa tutkimuskirjallisuudessa esiinny laajamittaisia suomalaisia tutkimuksia, jotka keskittyisivät pääasiallisesti ammattikorkeakouluopiskelijoihin. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että täysi-ikäisille korkeakouluopiskelijoille teetetään harvoin liikuntatottumuksia koskevia valtakunnallisia kyselyjä.

Kansainvälisesti tarkasteltuina useimmat korkeakoulut eivät myöskään ole tietoisia pitkäkestoisen istumisen haittavaikutuksista (Holm ym. 2023), ja asiaan huomion kiinnittämiseen saattavat vaikuttaa myös hyvinvointia ja terveyttä koskevat kulttuurisidonnaiset tekijät. Voidaan lisäksi olettaa, että opiskelijoiden liikkumistapoihin ja tottumuksiin vaikuttaa myös opiskelun luonne. Esimerkiksi vaihto-opiskelu, monimuotototeutukset, tilaresurssit, aikuiskoulutukset sekä ajoittainen opintojen iltapäivään painottunut tuntirakenne saattavat lisätä istumista. Samalla useat työssäkäyvät opiskelijat saattavat valita helposti yksityisautoilun vaivattomuuden harvaan asutuissa maakunnissa, joissa julkisen liikenteen palveluverkosto ei ole yhtä kattava kuin kasvukeskuksissa. (Ks. Traficom, henkilöliikennetutkimus syksy 2024). Ajankohtaiset tutkimukset aktiivisista työ- ja opiskelumatkoista korostavat myös sitä, että aktiivisen liikkumisen terveysvaikutukset korreloivat vahvasti matkan pituuden kanssa. Huomattavat terveysvaikutukset ilmenevät vasta, kun työ- ja opiskelumatkat sisältävät kävelyä tai pyöräilyä päivittäin yli 10 kilometriä viikossa. (Haukka ym. 2023).

Vaikka aktiivisten työ- ja opiskelumatkojen terveysvaikutuksista on vankkaa aikaisempaa tutkimusnäyttöä, on liikkumistottumuksien ja kestävien liikkumisvaihtoehtojen valintoihin kohdistuva paikallinen tutkimus myös ajankohtainen tärkeä tutkimuskohde. Esimerkiksi opiskelijoiden liikkumista tarkasteleva tutkimustieto edesauttaa korkeakouluja paikallisesti kehittämään kampusympäristöjen kestävää ja aktiivista liikkumista tukevaa infrastruktuuria, opiskeluarjessa esiintyviä liikkumisen kannustimia ja konkreettisia korkeakoulukohtaisia toimenpideohjelmia, joiden avulla oppilaitokset voivat muun muassa jalkauttaa käytäntöön kestävyysstrategioiden tavoitteita. (Ks. Aalto-yliopisto 2023.)

Liikkumista ja terveyttä koskeva kyselytutkimus vuosina 2023–2025

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on aktiivisesti pyrkinyt edistämään kestävää liikkumista viime vuosina. Tämä on välittynyt erilaisina liikkumisen tukemista koskevina kampanjoina sekä vuosittain Euroopan liikkujan viikon aikana järjestettävinä tapahtumina. Artikkelin kyselytutkimusaineisto koostuu vuosittain Euroopan liikkujan viikon aikana toteutetuista kyselytutkimuksista. Vuosina 2023–2024 tutkimus sisälsi kysymyksiä, jotka koskevat vain työ- ja opiskelumatkojen liikkumismuotoja, liikkumistapoja, matkapituuksia sekä tyytyväisyyttä kampuskohtaista liikkumisinfrastruktuuria kohtaan. Vuonna 2025 tutkimukseen lisättiin kysymyksiä liikkumisen vaikutuksista itse koettuun terveyteen, vireystilaan, opintomenestykseen ja keskittymiskykyyn opiskeltaessa.

Opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkumista koskevat kyselytutkimukset toteutettiin vuosina 2023–2024 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkostossa, johon kuuluivat Tampereen yliopisto, NBS Northern Business School Hamburg, University of Skövde ja University of Hamburg UHH. Vuonna 2025 kyselytutkimus järjestettiin vain Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja NBS Northern Business School of Hamburg -korkeakoulussa Saksassa. Tutkimuksen kokonaisvastausmäärä oli vuosina 2023–2025 yhteensä 673 vastausta. Vuosina 2023–2024 kyselyyn vastasi yhteensä 440 henkilöä, ja vuonna 2025 vastauksia kertyi 233 kappaletta.

Artikkelissa käsiteltävää tutkimusaineistoa on rajattu siten, että keskityn tarkastelemaan vain Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan vastauksien tuloksia. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun osalta kokonaisotanta on 415 vastaajaa, joista 233 vastaajaa on ollut opiskelijoita ja 182 vastaajaa on ollut henkilökunnan jäseniä vuosina 2023–2025. Lähestyn tutkimusaineistoa yleisluontoisten tilastollisien kuvaajien avulla ja pyrin esittelemään muutamia yleisiä havaintoja, jotka koskevat liikkumisen määrää, työ- ja opintomatkojen liikkumismuotoja ja matkapituuksien vaihtelua kampuksittain. Artikkelin tarkoituksena on tarjota erityisesti ajankohtaista tietoa siitä, miten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijat ja työntekijät liikkuvat, sekä siitä, miten aktiivinen ja kestävä liikkuminen vaikuttaa itse koettuun henkiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin osana opiskelua ja työskentelyä.

Matkapituudet ja kulkumuodot kampuksittain Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa

Osana kyselytutkimusta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa pyydettiin ilmoittamaan päivittäin kuljettujen työ- ja opiskelumatkojen keskimääräinen pituus yhteen suuntaan. Vastauksien perusteella on havaittavissa, että opiskelijoiden ja henkilökunnan keskimääräinen matkan pituus vaihtelee merkittävästi kampuksittain. Kotkan ja Mikkelin kampusten henkilökunnan sekä Kotkan ja Kouvolan kampusten opiskelijoiden osalta korostuvat lyhyet, 0,5–2 kilometriä pitkät sekä yli 8 kilometriä pitkät työ- ja opiskelumatkat (kuvaaja 1, taulukko 1).

Yleisesti voidaan todeta, että opiskelijat kulkevat keskimäärin verrattain lyhyitä tai pitkiä opiskelumatkoja Kotkan ja Mikkelin kampuksilla. Kouvolassa matkapituuksien jakautuminen on tasaisempaa molemmissa vastaajaluokissa. Savonlinnan kampuksen osalta vastaajien määrä on verrattain pieni, joten matkapituuksista ei ole saatavissa luotettavaa kokonaiskuvaa. Kotkan kampuksen työntekijöiden yli 8 kilometriä pitkät päivittäiset työmatkat yhteen suuntaan taas ovat selvästi yleisempiä kuin muilla kampuksilla. Tämä on eräs selitys kulkutapojen prosentuaaliselle jakaumalle kampuksittain (kuvaaja 2), ja matkapituus on yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat kulkutavan valintaan.

Osana kyselytutkimusta opiskelijoita ja työntekijöitä pyydettiin valitsemaan kolme yleisintä liikkumismuotoa, joita he käyttävät säännöllisesti matkustaessaan viikoittain kampuksille. Tutkimusaineiston perusteella on havaittavissa merkittäviä eroja niin kampuksien kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkumistottumuksien välillä. Kaikilla kampuksilla yli 75 prosenttia vastanneista henkilökunnan jäsenistä on ilmoittanut kulkevansa säännöllisesti työmatkat autolla.

Kotkan kampuksen henkilökunnan työmatkaliikkumisessa julkiset liikennevälineet, kuten linja-auto ja juna, ovat myös suositumpia kulkutapoja kuin polkupyörällä ja kävellen liikkuminen. Sen sijaan Kouvolan ja Mikkelin kampuksilla työntekijät suosivat useammin pyörällä tai kävellen liikkumista verrattaessa muihin kampuksiin. Edellä mainittujen kampuksien osalta vastaajien matkapituuden tasainen hajonta välille 2–5 kilometriä voi olla yksi selittävä tekijä. (Kuvaaja 2.) Kaikilla kampuksilla yhteiskäyttöautojen ja kimppakyytien yleinen käyttö on vähäistä henkilökunnalla, vaikkakin kimppakyyteihin liittyviä palveluita ja digitaalisia alustoja kehitetään aktiivisesti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toimesta EU:n osarahoittamana (Etelä-Savon kestävä saavutettavuus: kyytejä tehokkaasti jakamalla 2025–2026).

Opiskelijoiden keskuudessa yksityisautoilun suosio on myös yllättävän suurta kaikilla kampuksilla. Lähes 40 prosenttia Kotkan, Kouvolan ja Mikkelin opiskelijoista liikkuu säännöllisesti opiskelumatkat autolla. Verrattaessa vastaajaluokkia huomataan, että opiskelijat suosivat henkilökuntaa useammin kestäviä ja aktiivisia liikkumisen muotoja. Esimerkiksi noin 30 prosenttia Kotkan kampuksen ja 40 prosenttia Kouvolan ja Mikkelin kampuksen opiskelijoista liikkuu säännöllisesti matkat pyörällä. Myös kävellen liikkumisen osuus vastanneiden opiskelijoiden keskuudessa on suuri kaikilla kampuksilla, erityisesti Mikkelissä. Tähän vahvasti vaikuttavia tekijöitä ovat opiskelijoiden liikkumiseen käytettävissä olevat taloudelliset resurssit, koska yksityisautoilu on merkittävästi julkista liikennettä ja pyöräilyä kalliimpi liikkumisvaihtoehto. (Taulukko 2.)

Toisaalta on huomattavaa, että opiskelijat suosivat useammin pyöräilyä ja kävelyä julkisten liikennevälineiden kustannuksella. Kaikilla kampuksilla vain noin 20 prosenttia vastanneista opiskelijoista ilmoitti käyttävänsä säännöllisesti julkista liikennettä viikoittain. Verrattaessa julkisen liikenteen käyttöastetta yksityisautoiluun opiskelijoilla on huomattavaa, että yksityisautoilu on lähes puolet suositumpi liikkumismuoto kuin julkinen liikenne. (Taulukko 2.)

Liikkumalla lisää opiskelijoiden hyvinvointia Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa

Vuoden 2025 liikkumista koskevaan kyselytutkimukseen sisällytettiin itse koettua terveydentilaa, hyvinvointia ja keskittymistä koskevia terveyskysymyksiä. Vuonna 2025 kyselyyn vastasi yhteensä 174 opiskelijaa. Täydennetyssä kyselyssä opiskelijoita pyydettiin ilmaisemaan erilaisia liikuntatottumuksia ja liikuntaharrastuksia vapaa-ajalla ja arvioimaan sitä, miten aktiivinen liikkuminen opiskelumatkojen aikana ja vapaa-ajalla vaikuttaa keskittymiskykyyn ja kognitiiviseen suoriutumiseen opiskeltaessa. Opiskelijoita pyydettiin myös arvioimaan tyytyväisyyttään omaan terveydentilaansa ja omiin liikkumistapoihinsa sekä ilmaisemaan mielenkiintonsa opiskelun tauottamiseen liikunnan avulla tai vaihtoehtoisesti sisällyttämällä liikuntaa osaksi opiskelua, esimerkiksi luentojen ja opetuksen toteutusta suunniteltaessa. (Kuvaaja 3.)

Yleisesti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokema tyytyväisyys omaan terveydentilaan on hyvä. Valtaosa vastanneista opiskelijoista koki olevansa tyytyväinen terveydentilaansa. Suuri osa opiskelijoista koki myös säännöllisen pyöräilyn ja kävelyn parantavan kognitiivista suorituskykyä opiskeltaessa. Lisäksi suuri osa opiskelijoista ilmaisi säännöllisen liikunnan ja urheilun vaikuttavan melko tai erittäin paljon keskittymiskykyyn ja yleiseen hyvinvointiin opiskeltaessa.

Aineistoa koskevassa korrelaatiotarkastelussa (Pearson) huomattiin, että vastaajat, jotka arvioivat aktiivisen opiskelumatkaliikkumisen parantavan kognitiivista suoriutumista opiskeltaessa, kokivat muita useammin liikunnan ja aktiivisen opiskelumatkaliikkumisen edistävän myös keskittymistä. Tilastollisesti yhteys on vahva (r ≈ 0,6). Samalla vastaajat, jotka kokivat urheilun ja fyysisen aktiivisuuden edistävän keskittymistä, kokivat olevansa keskimäärin tyytyväisempiä kokonaisuudessaan nykyiseen liikunta- ja liikkumiskäyttäytymiseen terveyden ja opintojen kannalta (r ≈ 0,52). Tämä osaltaan vahvistaa aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyä havaintoa siitä, että liikunnan ja aktiivisen liikkumisen sekä aivoterveyden ja oppimisen kognitiivisten edellytyksien välillä vallitsee positiivinen yhteys (Holm ym. 2023). Tulevaisuudessa aktiivisen työ- ja opintomatkaliikkumisen terveysvaikutuksia sekä organisaatiotason hyvinvointia voidaankin tutkia entistä tarkemmin uusien terveysteknologioiden ja määrällisen tutkimuksen yhdistämisen avulla myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Suosituksia kestävän liikkumisen kehittämiseen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella kokonaisvaltaisesti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun työntekijöiden ja opiskelijoiden liikkumismuotoja korkeakoulun eri kampuksilla. Teetetyn kyselytutkimuksen perusteella on havaittavissa, että Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden itse arvioima terveydentila heijastelee kansallista keskiarvoa. Suurin osa ammattikorkeakoulun opiskelijoista on keskimäärin tyytyväisiä omaan terveydentilaan ja liikkumiseen. Huomattavaa on tosin se, että valtaosa opiskelijoista on huomannut aktiivisten opiskelumatkojen ja liikkumisen yleisesti vaikuttavan positiivisesti kognitiiviseen suoriutumiseen ja keskittymiseen opinnoissa.

Liikkumismuotojen osalta yleishuomiona voidaan pitää säännöllisesti autolla liikkuvien henkilöiden merkittävää osuutta vastaajista niin työntekijöiden kuin opiskelijoiden keskuudessa. Koska yksityisautoilu aiheuttaa tunnetusti valtaosan tieliikenteen aiheuttamista päästöistä, korostuvat myös erilaiset kestävään ja terveelliseen liikkumiseen kohdistuvat kannustimet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun arjessa. Samalla opiskelumatkojen aikana tapahtuvan liikkumisen vaikutusta opiskelijoiden hyvinvointiin ei ole syytä unohtaa.
Parhaimmillaan aktiivinen ja kestävä työ- ja opiskelumatkaliikkuminen edistää hyvinvointia sekä työssä ja opinnoissa suoriutumista. Aikaisempien tutkimuksien perusteella jo vähäisellä liikkumisella on vaikutuksia oppimiskykyyn ja vireystilaan. (Huotilainen 2022; Syväoja 2021; Kähkönen ym. 2023). Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osalta tulevaisuudessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun arjessa onkin myös tärkeää keskittyä kampuksen ja kodin välisen liikkumisen tarkasteluun entistä enemmän niin työntekijöiden kuin opiskelijoiden suhteen.

Liikuntaa sisältävään työ- ja opiskelumatkaan kannustaminen on kustannustehokas keino lisätä henkilöstön hyvinvointia ja edistää kansainvälisten päästötavoitteiden saavuttamista (ks. Villanen & Vähämäki 2023). Tulevaisuudessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tulisikin kehittää kestävää ja aktiivista liikkumista kaikilla kampuksilla sekä huomioida entistä enemmän opiskelijoiden arkiliikunnan tukemista, mikä edistää opintomenestystä. Korkeakoulun tulisi myös pyrkiä vähentämään yksityisautoilua kaikilla kampuksilla erilaisten kannustimien, kampanjoiden ja tilaratkaisujen avulla.

Konkreettisia kehitystoimia voivat olla esimerkiksi säännölliset korkeakoulun tarjoamat pyörien huoltopäivät, sähköpyörien latauspisteet, erilaiset kestävän liikkumisen kampanjat ja perehdytykset osana uusien opiskelijoiden orientaatiota sekä kimppakyyteihin liittyvien palveluiden jatkokehitys kaikilla kampuksilla. Kaupunkikehityksen kontekstissa ja saneerattaessa kampusalueita ja kiinteistöjä tulisi myös muistaa viheralueiden merkitys ja vaikutus ihmisten terveyteen. Kokonaisuudessaan kestävän ja aktiivisen liikkumisen kehitys pitkällä aikavälillä on kunnianhimoinen tavoite. Tavoitteen saavuttamiselle löytyy kumminkin niin terveyden kuin talouden kannalta perusteita. Kestävä ja aktiivinen liikkuminen edistää tutkitusti ihmisten työhyvinvointia ja opintosuoriutumista ja vähentää sairauspoissaoloja ja liikkumisesta aiheutuvia päästöjä merkittävästi.