Miten tulevaisuusvalmennus etenee?

Nuorten yksilölliset tarpeet, muuttuvat elämäntilanteet sekä erilaiset valmennusympäristöt saavat aikaan sen, että yksittäisen valmennuksen rakenne, kesto ja sisältö voivat vaihdella huomattavasti.

Ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa tapaa toteuttaa tulevaisuusvalmennusta.

Valmentaja voi mukauttaa tämän oppaan sisältöjä juuri omaan työhönsä sekä omille nuorilleen sopiviksi. Harjoituksia-osio sisältää esimerkkejä erilaisista teemoista ja tehtävistä, joita valmentaja voi hyödyntää. Koska valmennukset ja valmennusryhmät ovat erilaisia, eivät harjoitukset ja niiden etenemisjärjestys ole missään nimessä kiveen hakattuja.

Suunnittelu luo perustan

Kun valmentaja ryhtyy suunnittelemaan omaa valmennusjaksoaan, hänen kannattaa pohtia näitä asioita (ja mahdollisuuksien mukaan kysyä myös valmennukseen osallistuvien nuorten mielipidettä):

• Kuka tai ketka osallistuvat valmennukseen?
• Millaisia tarpeita tai kiinnostuksen kohteita nuorilla on? Entä rajoitteita?
• Mitkä harjoitukset voisivat toimia hyvin juuri heille?
• Onko harjoituksia tarve muokata (kestoa, toteutustapaa, ympäristöä, tavoitteita tms.), jotta ne sopivat paremmin valmennettaville nuorille tai valmentajan työnkuvaan?
• Missä valmennus tapahtuu? Montako tapaamista nuorten kanssa valmennus sisältää ja kuinka pitkä yksi tapaaminen on? Täytyykö valittuja harjoituksia muokata näiden asioiden perusteella?

Nuoret ja asiantuntijat mukaan

Valmennuksen suunnitteluun ja toteutukseen on hyvä osallistaa nuorten lisäksi muita ohjaustyön ammattilaisia, jotka toimivat ohjaukseen osallistuvien nuorten kanssa. Näin yksittäisen valmennuksen sisällöt ja teemat on lähtöpisteessä helppo määritellä niin, että osallistujien yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduiksi.

On myös tärkeää käydä läpi kokemuksia nuorten ja muiden ammattilaisten kanssa koko valmennusjakson ajan. Osallistujien kunto, elämäntilanne ja suunnitelmat voivat muuttua nopeastikin, ja tällöin myös valmennuksen suunnitelmaa ja tavoitteita täytyy päivittää.

Riittävästi aikaa

Valmennuksen kesto voi olla mitä tahansa yksittäisen ohjauskerran ja kuukausia jatkuvan, säännöllisiä ryhmä- tai yksilötapaamisia sisältävän kokonaisuuden väliltä.

Aiempien kokemusten perusteella suositeltavaa on järjestää vähintään neljä tai viisi tapaamiskertaa, jotka kestävät yhden tai mielellään kaksi tuntia.

Tällaisen kokonaisuuden aikana on jo mahdollista käsitellä tulevaisuutta eri näkökulmista, vahvistaa osallistujien
kokemusta omista valmiuksistaan, tehdä tulevaisuudensuunnitelmia ja asettaa tavoitteita sekä lisätä uskoa tavoitteiden saavuttamiseen.

Harjoituksista on moneksi

Yksilöohjaus on keskeinen osa tulevaisuusvalmennusta. Tämän oppaan harjoituksia voi soveltaa aivan hyvin yksittäisen osallistujan kanssa.

Joka tapauksessa ryhmävalmennuksen ja -harjoitusten ohella on tärkeää keskustella heränneistä ajatuksista ja oivalluksista sekä niihin liittyvistä vaihtoehdoista ja valinnoista jokaisen valmennettavan nuoren kanssa kahden kesken. Tähän kannattaa varata aikaa ja varmistaa, että nuoren ajatukset, huolet ja toiveet tulevaisuudesta tulevat kuulluiksi.

Henkilökohtaiset tavoitteet

Tulevaisuusvalmennuksen voi siis suunnitella hyvin monella eri tavalla osallistujista ja olosuhteista riippuen. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi on tärkeää aloittaa valmennus määrittelemällä jokaisen nuoren kanssa henkilökohtainen tavoite, johon valmennuksen aikana pyritään.

Tämän tavoitteen voi sopia vapaasti: se riippuu osallistujan tilanteesta ja kiinnostuksen kohteista. Nuori voi haluta pohtia seuraavaa askelta elämässään, tutustua tietyn ammattialan näkymiin tai kehittää omaa tulevaisuusajatteluaan.

Tavoitetta ei kannata asettaa liian kunnianhimoiseksi. Tavoitteeseen on hyvä palata säännöllisesti valmennuksen aikana ja tarvittaessa tarkentaa sitä tai vaihtaa uuteen.

Liikkeelle isoista ilmiöistä

Ensimmäisissä tapaamisissa on hyvä lähteä liikkeelle lämmittelyharjoituksilla ja isojen tulevaisuuden ilmiöiden eli megatrendien tarkastelulla. Tässä vaiheessa kannattaa visioida hyvinkin kaukaista ja mielikuvituksellista tulevaisuutta, mikä auttaa nuoria hahmottamaan maailman kompleksisuutta ja hyvinkin erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia.

Usein nuorten on helpompi heittäytyä pohtimaan yleistä, koko ihmiskuntaa koskevaa kaukaisempaa tulevaisuutta kuin avata ajatuksiaan omasta elämästään ja omaan lähitulevaisuuteensa liittyvistä valinnoista, koska ne saattavat tuntua liian henkilökohtaisilta jaettavaksi.

Kun luottamus kasvaa sekä valmentajaa että ryhmää kohtaan, omasta elämästä on luontevampaa puhua.

Hyvän tulevaisuuden visiointi jatkaa lämmittelytehtävien luovaa ja kriittistä tulevaisuusajattelua. Kun nuoret rakentavat toivotunlaisia tulevaisuuskuvia, he muodostavat samalla käsitystä tulevaisuudesta avoimena, erilaisia mahdollisuuksia sisältävänä kokonaisuutena. Heitä on hyvä kannustaa pohtimaan mahdottomaltakin tuntuvia vaihtoehtoja ja laajentamaan omaa aikaperspektiiviään kuvittelemalla tulevaisuutta vaikkapa 10, 50 tai 150 vuoden päähän.

Hyvään tulevaisuuteen liittyviä visiointitehtäviä kannattaa mahdollisuuksien mukaan tehdä useampia. Nuoria voi myös ohjata tekemään omat ajatuksensa konkreettisesti näkyväksi esimerkiksi taiteen keinoin. Viimeistään valmennuksen keskivaiheilla kannattaa käsitellä myös nuorille tärkeitä asioita sekä arvoja, jotka ohjaavat heidän omaa tulevaisuusajatteluaan.

Huomio nuoriin itseensä

Valmennuksen loppupuolella voi keskittyä nuorten henkilökohtaiseen identiteettiin, osaamiseen ja esimerkiksi työelämään tai opiskeluun liittyviin näkymiin ja tavoitteisiin.

Esimerkiksi tulevaisuuden työelämän pohtiminen
sekä siitä syntyvien ajatusten peilaaminen omaan identiteettiin ja jo hankittuun osaamiseen voivat auttaa nuoria löytämään mielekkäitä polkuja kohti tulevaa.

Valmentaja voi tukea nuoria tulevaisuutta koskevien
valintojen tekemisessä hyödyntämällä valmennuksessa syntyneitä havaintoja heidän vahvuuksistaan, arvoistaan ja toivotunlaiseen tulevaisuuteen liittyvistä ajatuksistaan. Valmentajan kannattaa nostaa esiin myös esimerkiksi vuorovaikutustaitojen kehittyminen valmennuksen aikana ja harjoituksissa kertynyt osaaminen.

Valmennus ryhmän mukaan

Edellä kuvattu esimerkki valmennuksen etenemisjärjestyksestä on todettu toimivaksi monissa ryhmävalmennuksissa. Koska jokainen valmennus on kuitenkin oma erilainen kokonaisuutensa, kannattaa valmennuksen suunnitteluun ja valmisteluun varata aina riittävästi aikaa.

Valmentajan kannattaa myös ottaa huomioon, että kaikki ryhmän jäsenet eivät välttämättä ole mukana jokaisella tapaamiskerralla ja joskus mukaan voi liittyä uusia nuoria kesken valmennusjakson. Näin ollen voi olla hyvä käsitellä samoja teemoja useammalla tapaamiskerralla, mutta näkökulmaa voi toki vaihtaa.

Yläosan kuva: Tekoälylle dreamstudio.ai annettu kehote “distant future working life different skills”.