Epävarmuus haastaa uraohjauksen

Savickasin (2019, 3) kehittämän urarakentamisen teorian (Career Construction Theory) mukaan ihmiset rakentavat oman uransa tekemillään valinnoilla, tulkinnoilla ja toiminnallaan alati muuttuvassa työelämässä. Henkilö rakentaa omaa jatkuvaa uratarinaansa läpi koko elämän niin, ettei ura ole vain suoraviivaista etenemistä, vaan ura voi muokkautua hyvinkin yksilöllisistä valinnoista ja tulkinnoista. Urasta tulee osa henkilön omaa identiteettiä. Mallissa yhdistyvät yksilön omat valinnat, urasuunnittelun aika- ja paikkasidonnaisuus (esimerkiksi yhteiskunnallinen tilanne) sekä yrittäjämäinen toiminta. Tämä malli sopii hyvin tämän päivän opiskelijoiden haasteisiin. Opiskelijoilla on usein valintojensa takana omia arvoja ja kiinnostuksen kohteita, jotka määrittelevät ura- ja organisaatiovalintoja. Vastuullisuus, ilmastonmuutos ja eläintensuojelu ovat muun muassa arvoja, jotka nousevat usein esille.

Urarakentamisen näkökulmasta epävarmuus ei ole vain poikkeustila tai ongelma, joka pitäisi poistaa, vaan muuttuvan työelämän pysyvä lähtökohta. Savickasin urarakentamisen teoriassa keskeinen urasopeutuvuuden käsite kuvaa yksilön voimavaroja selviytyä työuran kehitystehtävistä, siirtymistä ja muutoksista. Urasopeutuvuuteen liittyvät tulevaisuuteen suuntautuminen, oman toiminnan hallinta, uteliaisuus vaihtoehtoja kohtaan ja luottamus omiin kykyihin (Wang & Li 2024). Myös suomalaisessa tutkimuksessa urasopeutuvuus on liitetty kykyyn suunnata tulevaisuuteen ja toimia muuttuvissa työelämän tilanteissa (Aarnio ym. 2025). Tässä artikkelissa rakentavalla epävarmuudella tarkoitetaan sitä, ettei uraohjauksessa pyritä tekemään tulevasta urapolusta varmaa, vaan vahvistamaan opiskelijan kykyä tutkia vaihtoehtoja, muuttaa suunnitelmiaan ja toimia myös silloin, kun tulevaisuuden työstä ei ole valmiita vastauksia.

Samaan aikaan uraohjaajat ja opiskelijavastaavat toimivat itsekin epävarmuuden keskellä. Tulevaisuuden työelämää ei voida tuntea ennalta, eikä ohjaajan tehtävänä siksi voi olla tulevaisuuden ennustaminen tai yhden oikean urapolun osoittaminen. Olennaisempaa on osata esittää kysymyksiä, jotka auttavat opiskelijaa tutkimaan vaihtoehtoja ja rakentamaan omaa suuntaansa muuttuvissa olosuhteissa.

Uraohjaajilta vaaditaan koko ajan enemmän ja epävarmuuden sietäminen on arkipäivää. Lampin ym. (2019, 208) mukaan uraohjaajien on tärkeintä pystyä tukemaan opiskelijoiden merkityksellisiä, motivoivia ja kiinnostavia urapolkuja. Heidän täytyy myös vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin ja seurata aktiivisesti muutoksia. Samalla Lampin ym. (2019, 218) mukaan uraohjaajien on huolehdittava omasta työhyvinvoinnistaan ja voimaantumisesta, sillä uraohjauksen tarve kasvaa jatkuvasti.

Tämän artikkelin sisällön taustaksi haastateltiin kolmea kokenutta opiskelijavastaavaa, joilla kaikilla on vähintään kahdeksan vuotta uraohjauksen kokemusta opiskelijavastaavan roolissa. Yksi haastatelluista on lisäksi opiskellut uraohjausta. Haastatellut toimivat kaikki verkko-opiskelijoiden ohjauksessa, joskin kaikilla on kokemusta myös päivä- ja monimuoto-opiskelijoiden ohjauksesta.

Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, jossa teemoina olivat uraohjaus, opiskelijavastaavan rooli uraohjauksessa, opiskelijoita mietityttävät kysymykset valmistumista ennen, harjoittelupaikat, tekoäly uraohjauksessa sekä uraohjauksen malli. Haastattelun tulokset analysoitiin teemoittelemalla vastaukset edellä mainittujen teemojen mukaan. Artikkeliin ei kartoitettu kaupallisten toimijoiden uraohjaukseen liittyvää sisältöä.

Työelämä aiheuttaa paineita opiskelijoille

Laineen ja Happosen (2025, 28) mukaan nuoret kokivat paineita sekä työllistymisestä, että etenemisestä uralla, työssäjaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Opiskelijoilla on hyvin erilaisia taustoja, kiinnostuksen kohteita ja arvoja, jotka määrittävät usein työelämävalinnat.

Ammatit ovat muuttuneet viime vuosien aikana eri toimialoilla, jopa eri organisaatioissa, joten yksi ammattinimike ei enää määrittele, mitä tehtävä pitää sisällään. Toisissa organisaatioissa muun muassa automaatiota, robotiikkaa ja tekoälyä on viety pidemmälle työkaluina kuin toisissa. Pankkialalla palveluneuvojan tehtävä voi sisältää hyvinkin erilaisia työtehtäviä sekä asiakastehtävissä että back office -tehtävissä. Opiskelijoiden on kyettävä jo opintojen aikana peilaamaan, mihin itseä kiinnostava ala kehittyy ja minkä sisältöisiä työtehtäviä alalle tulee.

Uraohjaajan rooli muuttuvassa työelämässä

Opiskelijavastaavat toimivat usein uraohjaajina oman toimen ohella niin, että he ovat saanet koulutuksen uraohjaukseen. Vaihtoehtoisesti uraohjaus tulee annettuna tehtävänä ilman erillistä koulutusta opiskelijavastaavan roolissa, kun opiskelija tyypillisesti kysyy ja pohtii uravalintojaan keskustelussaan opiskelijavastaavan kanssa.

Nykyisin ihmiset siirtyvät yhä useammin toimialalta toiselle, ja muutos käynnistyy usein uuden tutkinnon suorittamisesta. Ammatinvaihtoon voi olla useitakin erilaisia syitä, joskin liiketalouden koulutuksessa esille ovat nousseet erityisesti oman kiinnostuksen hiipuminen aikaisemman työtehtävän ja toimialan sisältöön, terveydelliset syyt ja työllistymisen haasteet aikaisemmalla toimialla. Terveydenhuollon hoitotehtävistä on vaihdettu paljon opiskelemaan liiketaloutta juuri sen vuoksi, ettei liiketalouden tehtävissä ole toimialarajoitteita.

Yhden tai jopa useamman aikaisemman tutkinnon opiskelleena ja ammatillisen työkokemuksen jälkeen uusien työtehtävien sisältö saattaa pohdituttaa jo opiskeluaikana. Miten tehdä oikeat valinnat, että työllistyisi itse miellyttäviin työtehtäviin ja kiinnostus kestäisi tällä kertaa kauemmin? Miten varmistaa, ettei tee toista kertaa samaa virhettä? Siinäpä pohdittavaa uraohjaajalle.

Opiskelijavastaavien haastattelujen perusteella toimivin tapa on pyytää opiskelijaa sulkemaan ne näkökulmat ja asiat, joista ei missään nimessä ole kiinnostunut (esimerkiksi numeroiden käsittely). Opiskelijavastaavalla ei ole valmista vastausta, joten uraohjaus on pääosin asioiden palastelua ja kysymysten esittämistä, jotta opiskelija osaa tehdä itse tarkoituksenmukaisia, hänelle toimivia johtopäätöksiä. Alanvaihtajien olisi hyvä alkaa seurata heti opintojen käynnistyttyä uuden alan työpaikkailmoituksia ja alan kehittymiseen liittyvää uutisointia aktiivisesti, jotta oma kuva olisi realistinen valmistumisen lähestyessä. Valmiin vastauksen puuttuminen ei siten ole uraohjauksen heikkous, vaan se voidaan nähdä rakentavana epävarmuutena. Kun opiskelijalle ei anneta yhtä oikeaa ratkaisua, hän joutuu tutkimaan vaihtoehtoja, arvioimaan omia tavoitteitaan ja tekemään valintoja muuttuvan tiedon varassa. Tällainen toiminta vahvistaa urasopeutuvuutta, jota tarvitaan myös myöhemmissä työuran muutoksissa.

Tekoäly käyttöön uraohjauksen työkaluksi

Opiskelijavastaavien haastatteluissa tuli esille myös tekoälyn hyödyntäminen uraohjauksessa. Tekoäly koettiin hyödyllisenä ja lisäarvoa tuovana työkaluna, hyödyllisenä renkinä. Toimialan muutoksiin reagointi tekoälyn avulla toisi selkeää hyötyä ohjaukseen. Samoin tekoälyä voisi hyödyntää työelämätaitojen harjoittamiseen, esimerkiksi pelillisyyden avulla.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) on kartoitettu tekoälyn hyödyntämistä uraohjauksessa useammassakin hankkeessa. Westman ja Manninen (2021, 42) ovat esittäneet erilaisia skenaarioita tekoälyn hyödyntämisestä ohjauksessa. Kuvasta 2 tulee hyvin esille erilaisten mahdollisuuksien monipuolisuus, joissa tekoälyä voisi hyödyntää ohjauksen renkinä. Esimerkiksi uramahdollisuuksien tutkiminen ja kartoittaminen, työpaikkaehdotusten esittäminen tunnistettujen taitojen perusteella sekä verkostojen tunnistaminen, kohtauttaminen ja laajentaminen ovat tällaisia potentiaalisia skenaarioita.

Opiskelijan yksilöllisten arvojen, kiinnostuksen kohteiden ja aikaisemman kokemuksen yhdistäminen tekoälyn avulla esimerkiksi skenaariotyössä olisi varmasti mielenkiintoinen apuväline opiskelijalle. Tuolloin opiskelija oppisi itse näkemään oman ammatillisen potentiaalinsa kokonaisvaltaisemmin niin, että hän pystyy hyödyntämään arvokasta kokemusta, henkilökohtaisia intressejään ja peilaamaan sen itseä kiinnostavan alan muutoksiin.

Kartoitusten ja selvitysten lisäksi Xamkilla on toteutettu pilottiversio uraohjaukseen hyödynnettävästä tekoälyratkaisusta, joskaan sitä ei ole otettu käytännön toteutukseen opiskelijavastaaville. Xamkin tekoälyratkaisupilotti toteutettiin Älykkäästi ohjaten -hankkeessa.

Uraohjauksen tulee olla tiimityötä

Uraohjauksen on uudistuttava. Opiskelijavastaavien haastattelussa nousi erityisesti esille se, että yhden ihmisen uraohjausneuvojen sijaan on katsottava muuttuvaa työelämää laajemmin, ja tuoda opiskelijan avuksi laajemmin asiantuntemusta oppilaitoksesta. Opiskelijavastaavat korostivat tiimiohjausta vastauksena uraohjaukseen. Uraohjaustiimin tulisi sisältää opiskelijavastaavan/uraohjaajan, substanssiopettajan, TKI-henkilöstön edustajan ja muu oppilaitoksen henkilöstön (esimerkiksi opiskelijayhdistyksen henkilöstö). Kuvassa 3 on esitetty tiimiohjausmalli.

Uraohjaajalla tai opiskelijavastaavalla on harvoin aikaa ja mahdollisuutta seurata liiketalouden eri alojen kehittymistä ja uudistumista, joten opettajan substanssiosaaminen on erityisen tärkeää. Opiskelijan olisi pystyttävä käymään keskustelua opettajan kanssa siitä, mihin hänen opettamansa ala on menossa ja minkälaisia asioita hän osaisi sieltä nostaa esille opiskelijalle pohdittavaksi. TKI-henkilöstö on puolestaan usein tekemisissä tutkimus- ja kehittämishankkeiden ja innovaatioiden kanssa, mikä antaisi opiskelijalle uutta näkemystä alan tulevaisuudesta ja kehittymisnäkymistä. Lisäksi kuvassa on esitetty muu henkilöstö suurempana kohderyhmänä tukemaan opiskelijaa, sillä eri oppilaitoksissa on erilaisia tukipalveluja tarjolla. Opiskelijayhdistys, hyvinvointiasiantuntijat ja harjoitteluvastaavat pystyvät varmasti omalta osaltaan neuvomaan opiskelijaa työllistymisessä, työn hakemisessa ja työssä jaksamisessa. Kun kaiken tämän asiantuntemuksen kokoaa yhteen, niin opiskelijalla on hyvät eväät työelämään.

Opiskelijavastaavat korostivat haastattelussa, että ohjauksen sisällössä ja opiskelijan tukemisessa on tärkeää ottaa huomioon:

• opiskelijan omat vahvuudet ja kehittymiskohteet sekä itsetuntemus
• valmius muokata omia suunnitelmia ja joustavuus muutoksia kohtaan työelämämuutokset huomioiden
• oppimiskyky
• tulevaisuuden hahmottaminen
• epävarmuuden sietämineneli resilienssi
• verkostoituminen jo opiskeluaikana
• metataidot, kuten vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu sekä kyky omaksua uutta ja avoimuus päivittää omaa osaamista jatkuvasti.

Uraohjaustiimi pystyisi tarjoamaan opiskelijalle jo opiskeluaikana konkreettisesti erilaisia näkemyksiä opiskeltavan substanssialan näkökulmasta. Uraohjaaja tai opiskelijavastaava pystyy neuvomaan opiskelijaa opintojen edistymisen ja tehtävien valintojen näkökulmasta, opettajalla puolestaan on vanha substanssiosaaminen ja näkemys oman ammattialan kehittymisestä. TKI-toiminnassa toteutetaan erilaisia kartoituksia, selvityksiä ja pilotointeja, jotka voisivat olla hyödyllisiä kokemuksia opiskelijalle. Lisäksi muu tukihenkilöstö, esimerkiksi opiskelijayhdistys ja opiskelijahyvinvoinnin asiantuntijat, pystyy tukemaan opiskelijaa esimerkiksi työnhakuun ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Samaan aikaan tekoäly voisi toimia uraohjauksen apuna esimerkiksi kartoittamalla muuttuvia työrooleja, tarvittavia työelämätaitoja ja tekemällä vaikkapa suosituksia yli toimialarajojen vaadittavista tai toivottavista taidoista ja osaamisesta.

Luonnollisestikin kaikille tiimiohjauksen jäsenille olisi varattava työaikaa, resursseja ja koulutusta opiskelijan ohjaukseen ja tukemiseen. Koulutukseen hakijoille ja tuleville opiskelijoille on jo lähtökohtaisesti pystyttävä tekemään uraohjauksen osalta palvelulupaus, jota sitten toteutetaan riittävin resurssein. Toisaalta tiimiohjauksen mallissa tiimin jäsenet saavat myös varmasti paljon toistensa asiantuntemuksesta ammatillisen kehittymisen näkökulmasta.

Rakentavan epävarmuuden näkökulmasta hyvän uraohjauksen tavoitteena ei siis ole poistaa epävarmuutta opiskelijan tulevaisuudesta. Tavoitteena on vahvistaa hänen valmiuksiaan tehdä perusteltuja valintoja, kokeilla vaihtoehtoja ja tarvittaessa muuttaa suuntaansa. Uraohjaus onnistuu silloin, kun opiskelija ei tarvitse varmuutta voidakseen edetä, vaan hänellä on riittävästi urasopeutuvuutta toimia myös keskeneräisessä ja muuttuvassa tilanteessa.