Liiketoiminnan kehittäminen ja uudistaminen käytännössä: uusi verkkomedia rakentaa siltaa tutkimuksen ja työelämän välille

Xamkin uusi verkkomedia vastaa tähän tarpeeseen. Kolmesta ammatillisesta julkaisukanavasta liiketoimintaan keskittyvä kanava, Teko, kokoaa yhteen käytännön kehittämistyötä, dataan perustuvaa johtamista ja uusia liiketoiminnan ratkaisuja. Kanava tarjoaa alustan, jossa asiantuntijat voivat jakaa kokemuksiaan, mallejaan ja oivalluksiaan suoraan työelämän käyttöön.

Miksi ammatillinen julkaiseminen on nyt ajankohtaista?

Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan. Digitalisaatio, tekoäly, datan hyödyntäminen sekä toimintaympäristön epävarmuus haastavat organisaatioita uudistumaan jatkuvasti. Samalla kasvaa tarve tiedolle, joka ei jää tutkimusraportteihin tai hankedokumentteihin, vaan on suoraan sovellettavissa käytäntöön.

Pelkkä tiedon tuottaminen ei enää riitä. Keskeiseksi kysymykseksi on noussut se, miten tieto saadaan käyttöön ja miten siitä syntyy vaikuttavuutta. Tämä edellyttää tiedon jalostamista ymmärrettävään ja hyödynnettävään muotoon sekä kykyä yhdistää eri lähteistä syntyvää tietoa.

Viimeaikainen tutkimus korostaa, että tiedon arvo syntyy vasta sen käytössä. Organisaatiot eivät tarvitse lisää tietoa, vaan parempia tapoja hyödyntää sitä päätöksenteossa ja kehittämisessä (OECD 2023). Tämä muuttaa myös julkaisemisen roolia: julkaisujen tehtävä ei ole vain dokumentoida, vaan mahdollistaa tiedon käyttö.

Kuva 1 esittää, kuinka tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää kehittämisessä, viedä käytäntöön ja jakaa edelleen julkaisemalla. Julkaiseminen ei ole prosessin loppupiste, vaan osa vaikuttavuuden rakentumista.

Ammattikorkeakoulujen rooli tässä on keskeinen. Niiden tehtävänä on tuottaa työelämälähtöistä, soveltavaa tietoa ja edistää alueellista kehitystä (Arene 2021). Samalla niiden odotetaan lisäävän toimintansa vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Ammatillinen julkaiseminen on yksi keskeinen väline tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Tuoreempi tutkimus korostaa, että erityisesti tekoälyn ja datan hyödyntäminen muuttaa tiedon käyttöä organisaatioissa. Tieto ei enää siirry lineaarisesti tutkimuksesta käytäntöön, vaan sitä tuotetaan, tulkitaan ja hyödynnetään jatkuvassa vuorovaikutuksessa (Davenport & Miller 2022). Tämä lisää tarvetta julkaisuille, jotka tekevät näkyväksi juuri tätä käytännön tasolla syntyvää ymmärrystä.

Käytäntö edellä, tutkimus jäljessä

Mielenkiintoista on, että vaikka ammatillinen julkaiseminen on keskeinen osa ammattikorkeakoulujen toimintaa ja vaikuttavuutta, siihen liittyvä tutkimus on edelleen hajanaista. Suurin osa julkaisemista käsittelevästä tutkimuksesta keskittyy tieteelliseen julkaisemiseen, sen vaikuttavuuteen ja viittauskäytäntöihin.

Sen sijaan käytäntöön suuntautuvan, ammatillisen julkaisemisen roolia tiedon hyödyntämisessä on tarkasteltu huomattavasti vähemmän. Tämä tarkoittaa, että monet käytännöt – kuten toimituksellinen työ, kirjoittajien tukeminen ja sisältöjen kohdentaminen työelämään – kehittyvät pitkälti kokemuksen myötä.

Tämä avaa myös mahdollisuuden: ammatillinen julkaiseminen ei ole vain tiedon jakamista, vaan myös uudenlaisen tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen mallin rakentamista. Tätä ilmiötä varmastikin tarkastelemme jatkossa erillisessä artikkelissa.

Julkaisukanavan tarkoitus ja hyödynnettävyys

Teko-kanavan keskeinen tavoite on tuoda näkyväksi sellaista tietoa, joka usein jää organisaatioiden sisälle tai hankeraporttien marginaaliin. Käytännössä kyse on hiljaisen tiedon, kokemusten ja kehittämistyön tulosten jakamisesta laajempaan käyttöön. Kanavassa julkaistaan asiantuntija-artikkeleita, katsauksia, case-kuvauksia ja podcasteja. Keskiössä on yksi periaate: lukijan on saatava artikkelista konkreettista hyötyä.

Kanavan sisällöt voivat perustua esimerkiksi TKI-hankkeisiin, työelämäyhteistyöhön, kehittämisprojekteihin, data-analytiikkaan tai soveltavaan tutkimukseen. Keskeistä ei ole tiedon alkuperä, vaan sen hyödynnettävyys.

Kanavan tavoitteena on tarjota lukijalle toimintamalleja, menetelmiä, mittareita ja käytännön esimerkkejä. Parhaimmillaan ammatillinen julkaisu toimii myös keskustelunavaajana. Se ei ainoastaan välitä valmista tietoa, vaan kutsuu lukijaa arvioimaan, soveltamaan ja kehittämään esitettyjä ratkaisuja omassa organisaatiossaan. Tällöin julkaiseminen tukee paitsi tiedon levittämistä myös työelämän uudistumista.

Kolme pääteemaa

Teko-julkaisukanavan sisältö rakentuu kolmen pääteeman ympärille, jotka heijastavat nykyisen liiketoimintaympäristön keskeisiä kehityssuuntia. Xamkissa nämä teemat kytkeytyvät erityisesti työelämälähtöiseen kehittämiseen, soveltavaan tutkimukseen ja alueelliseen vaikuttavuuteen. Julkaisukanavan teemat ja alateemat näkyvät kuvassa 2.

Taulukko 1. Teko-julkaisukanavan teemat ja alateemat.

1. Johtaminen, työ ja toiminnan kehittäminen. Tässä teemassa tarkastelemme organisaatioiden arkea ja johtamista käytännön näkökulmasta. Keskeisiä aiheita ovat päätöksenteko, osaamisen kehittäminen, työn sujuvuus ja tuottavuus sekä muutoksen johtaminen.

Johtaminen ei enää tarkoita pelkästään suunnittelua ja ohjausta, vaan yhä enemmän kykyä toimia epävarmuudessa ja hyödyntää hajautunutta tietoa. Mintzberg (2009) korostaa johtamisen olevan ennen kaikkea käytännön toimintaa, jossa yhdistyvät analyysi, kokemus ja vuorovaikutus. Drucker (1999) puolestaan nostaa esiin johtamisen keskeisenä haasteena jatkuvan muutoksen.

2. Digitaalinen liiketoiminta ja tekoäly. Digitalisaatio ja tekoäly ovat siirtyneet strategisista hankkeista osaksi organisaatioiden arkea. Tämä näkyy erityisesti päätöksenteossa, jossa data ja analytiikka tukevat yhä useampia prosesseja. Teema käsittelee muun muassa tekoälyn hyödyntämistä johtamisessa, datalähtöistä päätöksentekoa, digitaalisten työkalujen käyttöä ja vastuullista teknologian käyttöönottoa.

Brynjolfsson ja McAfee (2014) kuvasivat jo varhain teknologian vaikutusta työhön ja organisaatioihin, mutta viimeaikainen kehitys on vienyt tämän pidemmälle. Davenport ja Miller (2022) osoittavat, että tekoälyn arvo syntyy vasta, kun se yhdistyy organisaation toimintatapoihin ja johtamiseen.

Tuoreempi keskustelu korostaa erityisesti ihmisen ja tekoälyn yhteistyötä. Davenport (2024) nostaa esiin, että kilpailukyky syntyy organisaatioissa, joissa teknologia tukee asiantuntijoiden ajattelua ja päätöksentekoa, ei korvaa sitä. Tämä korostaa tarvetta jakaa kokemuksia siitä, miten tekoälyä hyödynnetään käytännössä.

3. Kasvu ja palveluliiketoiminta. Kolmas teema keskittyy organisaatioiden kykyyn kasvaa ja uudistua. Keskeisiä näkökulmia ovat asiakasarvo, palvelumuotoilu, kumppanuudet ja verkostot sekä vaikuttavuuden mittaaminen.

Osterwalder ja Pigneur (2010) korostavat liiketoimintamallien merkitystä kilpailukyvyn rakentamisessa. Nykyisessä toimintaympäristössä tämä tarkoittaa erityisesti kykyä yhdistää asiakasymmärrys, data ja jatkuva kehittäminen.

Kasvu ei synny yksittäisistä ratkaisuista, vaan systemaattisesta kyvystä oppia ja uudistaa toimintaa.

Ammatillinen artikkeli käytännössä

Ammatillinen artikkeli sijoittuu tutkimuksen ja käytännön väliin. Se ei ole tieteellinen artikkeli, mutta ei myöskään pelkkä kuvaus tapahtuneesta. Hyvä ammatillinen artikkeli:

• perustuu todelliseen kehittämistyöhön
• sisältää analyysiä ja tulkintaa
• tarjoaa lukijalle sovellettavia oivalluksia

Keskeistä on, että artikkeli vastaa kysymykseen: Mitä tästä voi oppia ja miten tätä voi hyödyntää? Opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta ammatillinen julkaiseminen on keskeinen osa korkeakoulujen vaikuttavuutta ja tiedon levittämistä (OKM 2023).

Toimituksellinen näkökulma: laatu syntyy yhteistyössä

Julkaisukanavan tavoitteena ei ole löytää valmiita tekstejä, vaan kehittää niitä yhdessä kirjoittajien kanssa. Tämä tarkoittaa matalaa kynnystä ehdottaa artikkeli-ideoita sekä aktiivista toimituksellista tukea kirjoittajille.

Toimitustyössä keskeistä on rakenteen kirkastaminen, ydinsanoman esiin nostaminen ja lukijan näkökulman varmistaminen. Tämä ei ole pelkästään kielellistä muokkausta, vaan ajattelun selkeyttämistä.

Hyvä toimitustyö tekee näkyväksi sen, mikä tekstissä on olennaista. Samalla se tukee kirjoittajaa jäsentämään omaa asiantuntijuuttaan ja kokemustaan. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa asiantuntijatyö muuttuu yhä monimutkaisemmaksi ja tiedon merkitys kasvaa.

Tämä lähestymistapa tukee erityisesti asiantuntijoita, joilla on vahvaa sisältöosaamista, mutta vaihteleva kokemus kirjoittamisesta.

Kohti vaikuttavampaa julkaisemista

Ammatillinen julkaiseminen on murroksessa. Perinteisen tiedejulkaisemisen rinnalle on noussut tarve nopeammalle, avoimemmalle ja käytännönläheisemmälle tiedon jakamiselle.  

Ammattikorkeakoulut toimivat tässä kehityksessä sillanrakentajina tutkimuksen ja käytännön välillä (Arene 2021). Teko-kanava on konkreettinen esimerkki tästä roolista.

Liiketoimintaan keskittyvä Teko-kanava ei ole vain uusi julkaisukanava, vaan osa laajempaa muutosta tiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä. Sen keskeiset vahvuudet ovat vahva työelämäkytkentä, käytännönläheinen sisältö, matala kynnys osallistua ja toimituksellinen tuki kirjoittajille.

Onnistuminen näkyy lopulta siinä, kuinka hyvin julkaistu tieto leviää, kuinka hyvin se ymmärretään ja kuinka nopeasti se otetaan käyttöön.