Aurinkopaneelit ovat monelle tuttu teknologia, mutta kaksipuoleiset paneelit ovat usein vieras käsite. Kaksipuoleiset paneelit tuottavat sähköä myös niiden taustapuolella, kasvattaen tuotantopinta-alaa huomattavasti. Taustapuolen tuottavuus tehostuu, jos paneelien alla on vaalea heijastuspinta, kuten lumi. Paneelien tuotantoa voidaan tehostaa myös paneelien asentoa muuttavan aurinkoseuraajan avulla.
Artikkelissa esitellään Xamkin tekemien kaksipuoleisten aurinkopaneelien tehostusta kesältä 2026. Paneelien taustapuolen sähköntuottavuutta saatiin tehostettua yksinkertaisin keinoin, ja tuloksissa esitetään, miten eri heijastuspinnat sekä aurinkoseuraajan liike vaikuttavat kaksipuoleisten paneelien sähköntuottavuuteen.
Suomen aurinkovoimakapasiteetti on kasvanut viime vuosina merkittävästi sekä teollisuudessa että kotitalouksissa. Suomen teollinen aurinkovoimakapasiteetti oli vuoden 2026 kesäkuussa 842 MW, josta ainakin 40 % on kaksipuoleisia paneeleita. (Suomen uusiutuvat 2026.) Niiden hintataso on ollut viime vuosina laskussa teknologian kehittymisen ansiosta, ja myös pienvoimaloiden saatavuus on parantunut huomattavasti.
Artikkelissa esitellään Kotkassa tehtyä tutkimusta kaksipuoleisista aurinkopaneeleista. Tutkimuksessa tarkasteltiin paneelien sähköntuottavuutta suhteessa perinteisiin aurinkopaneeleihin sekä auringon liikettä seuraavan aurinkoseuraimen tuomaa lisähyötyä tuotannolle. Lisäksi tuottavuutta pyrittiin tehostamaan kasvattamalla kaksipuoleisten paneelien heijastuspinnan albedokerrointa eli heijastuskykyä. Käytännön testit suoritettiin kesän 2026 aikana Xamkin tutkimusympäristössä Kotkan Sunilassa, jossa on katolle asennettuja aurinkopaneeleita sekä kaksipuoleisia, aurinkoseuraajaa hyödyntäviä paneeleita. Saatujen mittaustulosten avulla esitetään, millaisia vuosituotantoja eri paneelikokonaisuuksilla saavutetaan.
Case Sunila
Kaksipuoleisilla aurinkopaneeleilla eli bifacial-paneeleilla on aurinkokennoja niiden kummallakin puolella. Bifacial-paneeleita voi asentaa kiinteästi asennustelineen avulla rakennuksen katolle tai maahan, mutta Xamkin paneelikokonaisuus on asennettu aurinkoseuraajakokonaisuuteen. Kaksiakselinen seuraaja tavoittelee paneelien optimaalista kulmaa sähköntuotannon maksimoimiseksi, ja se muuttaa paneelien asentoa päivän aikana auringon asennon mukaan. Aurinkoseuraajan (kuva 1) korkeus on noin kolme metriä. Ympäristössä on myös normaaleita aurinkopaneeleita kattoasennuksena noin 10 asteen kulmassa etelään kohdistettuna, ja näiden paneeleiden käyttäytymistä käytetään artikkelissa vertailukohteena ja referenssiarvona.

Seuraajan paneelit ovat Jinko Solarin 580 W:n tehoisia paneeleita, joita on yhteensä kahdeksan kappaletta. Testissä tarkastellaan paneelikokonaisuuden hyötysuhteen käyttäytymistä sekä paneelien tuottavuutta suhteessa niiden nimellistehoon eri kokonaissäteilyn vallitessa. Kaksipuoleisten paneelien nimellisteho ei huomioi kääntöpuolta, eli tuotanto voi ylittää nimellistehon. Kääntöpuolen tuottavuus on pienempi kuin yläpuolella, ja se riippuu paneeleiden etäisyydestä heijastuspinnasta sekä pinnan heijastuskyvystä. Paneelien nimellistehon arvona käytettiin valmistajan ilmoittamia arvoja STC-olosuhteissa (Standard Test Conditions), joissa kokonaissäteily G on 1 000 W/m2, kennon lämpötila T on 25 ˚C ja ilmamassa AM on 1,5. Ilmamassa on suhdeluku, joka kuvaa kuinka pitkän matkan auringonvalo kulkee ilmakehän läpi suhteessa lyhimpään reittiin, jonka arvo on 1 (Sandia n.d.).
Mitä tarkoittaa auringon kokonaissäteily?
Kokonaissäteily on Ilmatieteen laitoksen mittaama säteilyarvo, joka sisältää auringon suorasäteilyn sekä hajasäteilyn. Suure mitataan vaakasuoralle mustalle pinnalle. (Ilmatieteen laitos n.d.a.)
Bifacial-paneeleiden tuottavuuden tehostaminen
Paneeleiden suorituskykyä lähdettiin tehostamaan käyttämällä eri heijastuspintoja. Tuotannon tehostus pyrittiin tekemään kustannustehokkaasti ja yksinkertaisilla asennuksilla tulosten yleisen hyödynnettävyyden kasvattamiseksi. Lisäksi tuottavuutta seurattiin seuraajan ollessa sekä päällä että pois päältä, jolloin nähtiin seuraajan liikkeen tuoma hyöty. Testejä suoritettiin vähintään viikon jaksoina, jotta säteilymäärän otantaa saatiin kasvatettua ja dataa saatiin eri kokonaissäteilyn ajoilta. Vertailusäteilydatana käytettiin Ilmatieteen laitoksen keskimääräistä kokonaissäteilyn dataa Rankin havaintoasemalta, joka sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Sunilan tutkimusympäristöstä etelään.
Xamkin aurinkoseurainkokonaisuus on asennettu epätasaiselle kalliolle, mikä on osittain sammaleen peittämä. Bifacial-paneelien kääntöpuolen tuotannon tehostukseksi valikoituivat foliopeite ja valkoinen kestopeite, koska niiden arvioitiin heijastavan valoa tehokkaasti korkeiden albedoarvojen takia (kuva 2).
Vaikka teollisen mittakaavan aurinkovoimaloissa on investoitu viime vuosina kaksipuoleisiin paneeleihin, vain pieni osa laitoksista on panostanut heijastuspinnan tehostamiseen. Mittauksissa käytetyt peitteet eivät myöskään ole ainoa heijastuspinnan tehostaja – esimerkiksi Turussa kesällä 2026 käyttöönotettu aurinkovoimalaitos on levittänyt bifacial-paneelien alle valkoista heijastussoraa (Turku Energia 2026).
Mitä tarkoittaa albedo?
Albedo tarkoittaa pinnan heijastaman säteilyn määrää. Albedokertoimen ollessa 1 materiaali heijastaisi kaiken siihen osuvan säteilyn. Vaaleilla pinnoilla, kuten lumella, on korkea albedokerroin, kun taas esimerkiksi kallion albedokerroin on selvästi alhaisempi. (Ilmatieteen laitos n.d.b.)

Testissä käytetyt peitteet ovat 3 x 3 metrin kokoisia. Koska niiden pinta-alat ovat samat, ero sähköntuotannossa perustuu pääosin niiden heijastuskykyyn. Myöhemmin dataa kerättiin käyttäen kahta 3 x 5 metrin kokoista valkoista peitettä (kuva 1) heijastuspinta-alan kasvattamiseksi paneelien kokonaispinta-alaa suuremmaksi. Paneelien yhden puolen pinta-ala on noin 20 m2.
Heijastuspinnat kasvattivat sähköntuotantoa
Kummankin paneelikokonaisuuden hyötysuhde jäi ilmoitettua alhaisemmaksi kokonaissäteilyn ollessa yli 100 W/m2. Vähimmäisraja-arvoa 100 W/m2 on käytetty suodattamaan pois mittausepätarkkuudet vertailusäteilydatan ja mittaustulosten välillä. Bifacial-paneelien keskimääräinen hyötysuhde kasvaa peitteiden avulla muutaman prosentin, ja foliopeite on hieman valkoista peitettä tehokkaampi heijastuspinta. Paneelien hyötysuhteen arvot eri kokonaissäteilyn vallitessa on koottu tuntikohtaisena keskiarvona kuvaan 3. Kuvasta nähdään, kuinka bifacial-paneelien hyötysuhde kasvaa, kun heijastuspintoja käytetään. Kuvassa esitetty 400 W/m2 tai sitä voimakkaampi kokonaissäteily esittää päivällä esiintyvää kokonaissäteilyä, mitä esiintyy keväästä syksyyn. Rankin havaintopisteellä tätä kokonaissäteilyn arvoa esiintyy noin 1 000 tuntia vuodessa (Ilmatieteen laitos 2026.)

Aurinkoseuraajan liikkeellä saavutettava hyöty on keskimäärin 3 % ja korkealla säteilyllä enää 2 %, kun heijastuspintoja käytetään kummassakin vertailusarjassa. Tulosten perusteella bifacial-paneeleiden tuottavuuden kannalta on tärkeämpää optimoida maan heijastuspinta kuin seurata auringon liikettä.
Tuottavuutta tarkasteltiin myös suhteessa paneelien nimellistehoon, ja mittaustulokset on koottu kuvaan 4. Esimerkiksi 50 % keskiarvo tarkoittaa, että paneelit tuottavat puolet ilmoitetusta nimellistehosta. Kiinteiden asennusten muutosten nähdään olevan melko lineaarisia, kun seuraajan liike alkaa korostumaan 400 W/m2 tai suuremmalla säteilyllä useammassa mittaussarjassa. Korkein kymmenen minuutin keskiarvotuotanto oli 115 % nimellistehosta. Tuntikeskiarvona nimellisteho ylittyi muutaman kerran kesällä valkoisia heijastuspintoja käyttämällä.

Kuvan 4 kokonaissäteilyn kuusi tarkastelualuetta kattoivat vuosina 2023–2025 noin 3–7 % vuoden tunneista Kotkassa, ja arvo pienenee hieman säteilyn kasvaessa. Alle 100 W/m2 säteilyä ei huomioitu mittausepätarkkuuden takia. Säteilyjakauman takia on tärkeää seurata paneelien tuottavuusprofiilia, eikä pelkkää piikkitehoa. Lisäksi suuri osa 400–600 W/m2 säteilystä vallitsee kevään ja syksyn aikana, jolloin sähköntarve on lähtökohtaisesti kesäkautta suurempi ja sähkön hinta voi olla kalliimpi. (Ilmatieteen laitos 2026.)
Aurinkoseuraaja asetettiin pois päältä paneelien osoittaessa etelään noin 45 asteen kulmassa, mikä vastaa suurin piirtein kiinteää asennusta. Tavoitteena oli nähdä seuraajan tuoma hyöty sähköntuotannolle ja kiinteäksi asennetun kaksipuolisen paneelin tuottavuus. Kun seuraaja asetettiin pois päältä, tuotannon muutos säteilyn muutoksen funktiona on hyvin lineaarinen katon paneelien tavoin.
Bifacial-paneelit tuovat huomattavan lisätuotannon
Ovatko bifacial-paneelit sitten kannattava hankinta? Mittaus- ja säädatan perusteella voidaan laskea arvio siitä, millaista tuotantoa eri paneelikokonaisuudet voivat tuottaa vuoden aikana. Laskennan perusteella seuraajan ja heijastuspintojen tuoma hyöty on hyvin samanlainen. Hyöty kasvaa huomattavasti, kun molempia käytetään samaan aikaan. Mittaustulosten perusteella tehdyn vuosisimulaation tulokset on koottu taulukkoon 1, jossa on esitetty eri paneelikokonaisuuksien tuottama sähköenergia paneelikapasiteettia kohden.
| Paneelikokonaisuus | Tuotettu energia vuodessa asennettua kWp kohden | Lisätuotanto verrattuna kattopaneeleihin |
|---|---|---|
| Aurinkopaneelit katolla | 868 kWh/kWp | – |
| Bifacial-paneelit + aurinkoseuraaja | 1 032 kWh/kWp | 19 % |
| Bifacial-paneelit + valkoiset heijastuspinnat | 1 050 kWh/kWp | 21 % |
| Bifacial-paneelit + aurinkoseuraaja + valkoiset heijastuspinnat | 1 136 kWh/kWp | 31 % |
Kun paneeli-investointia tehdään, investoinnin lisäksi on tärkeää huomioida myös paneelien elinkaaren aikana syntyvät kustannukset. Siksi ei voida suoraan todeta, että aurinkoseuraajakokonaisuus kannattaa ostaa, jos investointi on esimerkiksi 15 % kalliimpi kuin normaaleilla paneeleilla.
Miten tuloksia voidaan hyödyntää?
Bifacial-paneelien taustapuolen tuottavuutta voidaan kasvattaa keinotekoisesti hyvinkin yksinkertaisin ja edullisin keinoin, kuten kestopeitteitä hyödyntämällä. Bifacial-paneelit voivat myös tuottaa sähköä talvella lumen korkean albedokertoimen ansiosta.
Testin tuloksia tarkastellessa on hyvä muistaa, että Xamkin kaksipuoleiset paneelit ovat noin kolmen metrin korkeudessa, jolloin maasta heijastuu valoa eri tavalla kuin lyhyemmällä etäisyydellä. Kun auringon kulma muuttuu matalammaksi vuodenajan muuttuessa, voi aurinkoseuraajan hyöty korostua kesäkuukausia enemmän. Samalla heijastuspinnan tärkeys voi korostua.
Mittaussarjojen välisiin poikkeamiin vaikuttavat osittain myös ilman lämpötila ja tuulisuus. Dataa ei kuitenkaan normalisoitu, sillä säteilydataa pidettiin tärkeimpänä yksittäisenä muuttujana ja jokaisen mittaussarjan otanta oli kattava sisältäen vaihtelevia sääolosuhteita. Kennojen lämpötilatietoja ei myöskään ollut saatavilla. Lisäksi Rankin havaintoaseman etäisyys testipaikasta voi aiheuttaa pientä mittavirhettä, jolloin keskiarvojen käyttö tasoittaa tuloksia. Toisaalta mittausjaksot olisivat voineet olla vielä pidempiä vaihtelevien olosuhteiden takia.
Korkean kokonaissäteilyn tuntimäärä on Suomessa huomattavasti alhaisempi kuin matalalla ja keskimääräisellä säteilyllä. Tulosten perusteella on järkevää kiinnittää huomiota bifacial-paneeleiden heijastuspintaan, sillä ainakin testiympäristössä pinnalla on huomattava vaikutus tuotantoon useilla eri säteilyalueilla.
Aurinkoseuraajan tuoma hyöty on suhteellisen pieni kiinteään asennukseen verrattuna. Investointia tehdessä on tärkeää muistaa, että yksinkertaiset rakenteet ovat huoltovapaampia. Tulokset osoittavat, että bifacial-paneeleilla on Suomen olosuhteissa mahdollista saavuttaa hyvä tuotanto.
Tutkimus on toteutettu osana Kestävä energiajärjestelmä ja sektori-integraation uudet arvoketjut + investoinnit -hanketta (1.1.2024–30.6.2026). Hankkeessa rakennettiin sektori-integraation huomioiva kokonaisjärjestelmä, jossa tuotetaan ja varastoidaan energiaa eri muodoissa. Rahoitusta koordinoi Kymenlaakson Liitto, JTF – Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Lähteet
Dincer, F. & Ozer, E. 2025. Optimization of Rear-Side Energy Contribution in Bifacial PV Panels: A Parametric Analysis on Albedo, Tilt, Height, and Mounting Configuration. Energies, 18 (16), 4443. Verkkolehti. Saatavissa: https://doi.org/10.3390/en18164443 [viitattu 19.8.2026].
Gul, M., Kotak, Y., Muneer, T. & Ivanova, S. 2018. Enhancement of Albedo for Solar Energy Gain with Particular Emphasis on Overcast Skies. Energies, 11 (11), 2881. Verkkolehti. Saatavissa: https://doi.org/10.3390/en11112881 [viitattu 19.8.2026].
Ilmatieteen laitos. n.d.a. Lisätietoa havaintosuureista. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lisatietoa-havaintosuureista [viitattu 10.9.2026].
Ilmatieteen laitos. n.d.b. Ilmakehä-ABC -hakusanoja selityksineen. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-abc [viitattu 12.8.2026].
Ilmatieteen laitos. 2026. Havaintojen lataus. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus [viitattu 19.8.2026].
Sandia. n.d. Air Mass. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://pvpmc.sandia.gov/modeling-guide/1-weather-design-inputs/irradiance-insolation/air-mass/ [viitattu 3.11.2026].
Suomen uusiutuvat. 2026. Toiminnassa olevat aurinkovoimahankkeet. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://suomenuusiutuvat.fi/aurinkovoima/aurinkovoimahankkeet-ja-voimalat-suomessa/toiminnassa-olevat-aurinkovoimalat/ [viitattu 11.9.2026].
Turku Energia. 2026. Turun suurin aurinkovoimala vihitään käyttöön Bayerin tuotantolaitoksella. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.turkuenergia.fi/uutiset-ja-artikkelit/turun-suurin-aurinkovoimala-vihitaan-kayttoon-bayerin-tuotantolaitoksella [viitattu 13.9.2026].
Lisenssi
Viittausohjeet
Ruuskanen, A. & Wehrenbrecht, N. 2026. Bifacial-aurinkopaneelit Suomen olosuhteissa – heijastuspinnat ja aurinkoseuraaja kasvattavat sähköntuotantoa huomattavasti. Kesto-verkkojulkaisu. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261110142455.