Johdanto nuorten tulevaisuusvalmennukseen
Antti:
Heippa vaan kaikille kuuntelijoille! Studiossa ovat Rantanivan Antti ja Eerikäisen Ville. Työpaikkamme on Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.
Keskustelemme podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa nuorille suunnatusta tulevaisuusvalmennuksesta. Meillä on täällä Etelä-Savossa takana parin vuoden kehittämisjakso, jossa on pilotoitu ja kehitetty nuorille suunnattua valmennuskokonaisuutta. Kehittämistyötä on tehty ESR-rahoitteisessa Ohjaamo Olkkari 2.0 -hankkeessa.
Taustalla on halu auttaa nuoria vahvistamaan tulevaisuususkoaan, tulevaisuusajatteluaan ja kykyään hahmottaa erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia. Huomasimme jo ennen kuin lähdimme kehittämään tällaista kokonaisuutta, että isolla joukolla nuoria on haasteita tulevaisuususkon kanssa sekä monenlaisia uhkakuvia ja huolia tulevaisuuteen liittyen.
Osa huolista ja uhkakuvista on täysin aiheellisia. Toisaalta monet nuoret eivät oikeastaan edes pysty kuvittelemaan positiivista tulevaisuutta ja sitä, että hyviä asioita voisi olla edessä. Tämä on äärimmäisen huolestuttava ilmiö, johon haluamme tulevaisuusvalmennuksella tarjota ratkaisuja ja eväitä.
Nuorten tulevaisuususko, suhde tulevaisuuteen ja tulevaisuusajattelu taitona ovat asioita, jotka ovat herättäneet aika paljon keskustelua viime vuosina ja joihin liittyvää kehittämistyötä on tehty pitkänkin aikaa Suomessa.
Ville:
Tässä viime vuosien aikana olemme käsitelleet Antin kanssa yhdessä tulevaisuusteemaa. Työmme pohjautuu aikaisemmin Suomessa tehtyyn tulevaisuustyöhön, jonka varhaisimmat taustat menevät ehkä 2000-luvun taitteeseen.
Ensimmäinen inspiraation lähde meille oli Anu Mikkosen väitöskirja ”Nuorten tulevaisuuskuvat ja tulevaisuuskasvatus” sekä sen myötä esimerkiksi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tekemä laaja, hieno työ tämän aiheen parissa. Muun muassa tulevaisuusohjaus on heillä pitkälle kehittynyt 2000-luvun aikana.
Olemme tehneet yhteistyötä esimerkiksi Lahden Diakonialaitoksen kanssa, jossa on tehty tulevaisuusvalmennusta, sekä Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuuskoulu-sisällön kanssa.
Lisäksi on ollut paljon vuorovaikutusta täällä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Aikaisemmissa hankkeissa olemme käynnistelleet tulevaisuusvalmennuksen ideaa. Alun perin lähdimme puhumaan nuorten resilienssin vahvistamisesta, mistä muotoutui tulevaisuusvalmennus, joka nimenomaan tähtää tulevaisuusajattelun ja tulevaisuustaitojen tukemiseen.
Antti:
Olemme julkaisseet valmennuskokonaisuuden ympärille kirjan ”Tulevaisuusvalmentajan opas”. Siihen olemme koostaneet käytännön vinkkejä ja kokemuksia meidän omista valmennuspiloteistamme, joita olemme nuorten kanssa toteuttaneet. Julkaisu on avoimesti saatavilla Xamkin julkaisupalveluiden verkkosivuilla ja Avointen oppimateriaalien kirjastossa.
Toivomme, että julkaisun löytäisi jokainen, joka toimii ohjaustyössä joko ihan suoraan nuorten tai jonkun muun kohderyhmän parissa ja on kiinnostunut ottamaan työhönsä tulevaisuusteemaa uudenlaiseksi työkaluksi tai sisällöksi. Olemme tehneet oppaan nimenomaan sitä varten, että ammattilainen pystyy ammentamaan siitä uutta osaamista.
Ville:
Tulevaisuusvalmentajan opas nivoo yhteen meidän kehittämien, soveltamien ja kokeilemien menetelmien kirjon yksiin kansiin. Se kuvaa tulevaisuusvalmennuksen ohjauksellisena kokonaisuutena, jonka tavoitteena on lisätä tulevaisuusajattelua eli tulevaisuutta koskevien näkemysten käsitysten, mielikuvien ja tunteiden käsittelyä.
Oppaan perusajatuksena on, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa ja jokainen osallistuu tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. Haluamme vahvistaa kykyä ajatella erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia sekä uskoa tulevaisuuteen ja eri mahdollisuuksiin. Sitä kautta kasvavat itsetuntemus, toimijuus ja resilienssi maailmassa, joka muuttuu jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla.
Opas on sisällöltään hyvin moninainen. Sisällössä keskitytään esimerkiksi tulevaisuuden ilmiöihin ja mahdollisten tulevaisuuksien visiointiin. Harjoituksissa syntyvien oivallusten pohjalta voidaan lähteä nuorten kanssa tekemään konkreettisia suunnitelmia sekä suuntaamaan ajatuksia toimintaan ja niihin asioihin, joilla nuoret voivat päästä niihin tulevaisuutta koskeviin tavoitteisiin ja visioihin.
Antti:
Tässä meidän tulevaisuusvalmennuksessamme korostuu erityisesti nuorisotyöllinen ajattelu ja työote. Lähtökohtana on, että nuoret ovat mukana vapaaehtoisesti. Tästä puuttuu sellainen – voisiko sanoa – koulumaisuus. Nuoret ovat siis omasta halusta mukana valmentautumassa.
Keskeistä on se, että toiminta on vahvasti nuorilähtöistä. Se tarkoittaa, että nuorilla on iso mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja sisältöön eli minkälaisista teemoista tulevaisuuden ympärillä keskustellaan.
Toiminta on osallistavaa eikä passivoivaa luentoa, jossa asiantuntija kertoo, miltä tulevaisuus näyttää tai miltä sen pitäisi näyttää. Tulevaisuusvalmennusta voisi kuvata yhdessä pohdittavana tutkimusmatkana kohti erilaisia tulevaisuuksia ja niiden suomia mahdollisuuksia.
Ville:
Tämä valmennus on yhteistä menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden ihmettelyä eri menetelmin. Siihen kuuluu paljon keskustelua maailman isoista ilmiöistä ja niihin liittyviä harjoitteita, utopioiden ja visioiden luomista sekä henkilökohtaisten ja maailmaan liittyvien tulevaisuusnäkymien tarkastelua.
Opas antaa osviittaa siitä, miten tämäntyyppisen valmennuksen pystyy rakentamaan. Se tarjoaa myös paljon harjoitteita ja menetelmiä valmennuksen pohjalle, ja niitä kannattaa soveltaa paljon. Opas tarjoaa yhden vaihtoehdon siihen, miten valmennuksen voi rakentaa. Koska toiminta on nuorilähtöistä, kannattaa jättää pelivaraa siihen, mitä asioita nuorilta tulee ja mihin suuntaan valmennusta kannattaa viedä. Valmennuksessa voi edetä kirjan kronologisessa järjestyksessä sivu kerrallaan, mutta poikkeukset on äärimmäisen sallittuja ja suotavia.
Oppaassa on myös hyviä vinkkejä ja menetelmiä siihen, millä tavalla näitä tulevaisuusvalmiuksia voi esimerkiksi mitata. Valmennuksen kulkua voi arvioida kyselylomakkeella, jonka avulla valmennuksen kulkua voi arvioida. Lomakkeen voi täyttää yhdessä nuorten kanssa vaikkapa ennen ja jälkeen valmennuksen. Lomake toimii hyvänä yksilöohjauksen työkaluna. Käytännössä kaikkea, mitä noiden kansien välissä on, pystyy hyödyntämään sekä ryhmien että yksilöiden kanssa.
Antti:
Oppaassa on nimenomaan sovellettavia työkaluja sekä yleisiä periaatteita ja ohjenuoria, joita omaan työhön voi sovittaa. Jokainen on itse paras asiantuntija oman ohjaustyönsä suhteen ja osaa parhaiten sanoa, minkälaiset harjoitteet toimivat ja miten kirjan sisältöjä voi soveltaa, jotta valmennettavien nuorten on helppo lähteä työskentelemään.
Tämän podcast-sarjan myötä pyrimme jakamaan omia kokemuksiamme ja ajatuksiamme siitä, mitä valmentajan on hyvä pitää mielessä kun lähtee perkaamaan tulevaisuutta nuorten kanssa. Tervetuloa mukaan tälle seikkailulle. Toivottavasti pystymme antamaan hyviä eväitä itse kunkin työskentelyyn!
