Mitä luontohyvinvointi on ja miksi sitä tarvitaan?

Kati Kiehinen: Tervetuloa kuuntelemaan Vahvista luontoasi -podcastia luontohyvinvoinnista. Luontohyvinvointi tarjoaa vastapainoa modernin arjen ja työelämän kuormitukselle, erityisesti kognitiiviselle ylikuormitukselle sekä erilaisille teknologisille ärsykkeille, joita me kaikki nykypäivänä kohtaamme.

Janne Kinnunen: Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato ja ilmastonmuutos puolestaan korostavat luontohyvinvoinnin tärkeyttä myös tulevaisuudessa. Tässä podcastissa kerromme tutkittua tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista ja siitä, miksi luontohyvinvointia todella tarvitaan.

Kati Kiehinen: Kuuntele tämä jakso, jotta ymmärtäisit, mitä kaikkea monipuolinen Etelä-Savon luonto tarjoaa ja mahdollistaa alueellisen hyvinvoinnin lisäämiseen.

Janne Kinnunen: Jos siis hyvä kuulija olet oman organisaatiosi päättäjä tai kehittäjä, niin tästä jaksosta ja koko podcast-sarjasta saat ideoita vaikuttavien hyvinvointipalveluiden kehittämiseen päätöksenteon tueksi ja ehkä jopa säästövinkkejä. Tänään äänessä ovat väitöskirjatutkija ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Terveyden edistämisen tutkimusyksikön asiantuntija Kati Kiehinen.

Kati Kiehinen: Sekä saman organisaation asiantuntija ja itsekin luontohyvinvointiyrittäjä Janne Kinnunen. Jaksossa kuulemme myös lääkäri Annika Kolsteria luonnon terveysvaikutuksista. Tervetuloa mukaan luontohyvinvoinnin pyörteisiin.

Janne Kinnunen: Meillä on kolme kysymystä, joiden avulla avaamme luonnon ja luontohyvinvointipalveluiden merkitystä. Eli meillä alkaa olemaan jo aika mittavasti tietoa luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista. Tämä tietenkin koskettaa meitä kaikkia yksilötasolla, mutta se koskettaa myös alueellisia yhteisöjä, yhteiskunnan rakenteita ja oikeastaan kaikkia yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Nämä vaikutussuhteet ovat aika ilmeisiä, kun puhutaan hyvinvoinnista ja hyvinvoinnin edistämisestä.

Kati Kiehinen: Toisena seikkana on Etelä-Savon alueellinen erityisyys eli meidän alueellinen näkökulma: miten palvelutarpeet ja mahdollisuudet kohtaavat juuri tällä Etelä-Savossa? Tähän vaikuttavat tietenkin ne paikalliset asukkaat ja yhteisöt ja heidän tarpeensa. Toinen näkökulma on se, miten luontohyvinvointipalveluilla voisi vahvistaa Etelä-Savon alueen veto- ja pitovoimaa eli tuoda sitä elinvoimaisuutta ja piristää elinkeinoelämää. Kolmantena näkökulmana meillä luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten taloudellinen arvo ja vaikutukset. Teema on erittäin ajankohtainen ja jopa krooninen, koska monella hyvinvointialueella on taloudellisesti tiukkaa ja taloudella on suoria vaikutuksia hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamiin palveluihin, niin kuin on huomattu.

Janne Kinnunen: Isoja kokonaisuuksia ja kovia aiheita meillä, mutta ensimmäisenä voitaisiin sukeltaa suoraan ytimeen tietoperustan kautta. On mittavasti tutkittu terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Säännöllinen luontoaltistus olisi meille kaikille tosi tärkeää, niin mitä tämän tietoperustan väitteen taustalta oikein, Kati, löytyy.

Kati Kiehinen: En malta olla aloittamatta historian hämäristä ja viime vuosituhannen puolelta eli jo 1980-luvulla. Itse asiassa jossain yhdysvaltalaisessa sairaalaympäristössä huomattiin, että sellaiset ihmiset, jotka operaation jälkeen näkevät ikkunasta ulos, toipuvat nopeammin operaatiosta kuin ne, jotka eivät näe ikkunasta ulos luontoympäristöön. Siitä pikkuhiljaa alettiin tutkia sitä, mitä kaikkea tässä oikein on. Yksinkertaistaen on tehty hyvinkin kahdentyyppistä tutkimusta. Eli subjektiivisia, kokemukseen perustuvia tutkimuksia: ihmiset kokevat, että luontoympäristöllä on elvyttäviä vaikutuksia ja siellä on hyvä olla. Ja lääketieteellisiä tutkimuksia, joissa mennään solutasolle tutkimaan, mitä mikrobitasolla ihmisen elimistössä tapahtuu, kun luontoympäristössä on paljon tehty.

Janne Kinnunen: Kuulostaa siltä, että aika monipuolisesti ja monitasoisesti löytyy niitä hyötyjä. Omatkin havainnot ihan arkielämästä on, että erilaiset hoitolaitokset, vaikka lastensuojelulaitokset tai päihdekuntoutusyksiköt tai kuntoutusyksiköt, ovat hyvin monesti luonnon keskellä. Ne on lähtökohtaisesti rakennettu luonnon helmaan. Ja aika paljon on tietoa myös siitä, että   luontointerventiot yksiköissä kuuluvat hoitoprosessiin tai kuntoutukseen. Kyllä tämä minun mielestäni kertoo siitä, että hyvinvointivaikutuksia on ymmärretty aika pitkään ja niitä on hyödynnetty. Esimerkiksi maatilatoiminta, puutarhatyöt ja eläinten hoito on kolme sellaista, jotka tulevat heti mieleen ja. On ymmärretty luonnon myönteiset vaikutukset mielialoihin, hoivan vastaanottamiseen ja hoitotyöskentelyyn ja että sitä saadaan sujuvammaksi. Tähän väliin voisimme oikeastaan kuunnella, mitä lääkäri Annika Kolster sanoi luonnon terveysvaikutuksista Näytön paikka! -webinaarissa.

Annika Kolster: Maailmalla urbanisoituminen etenee kovaa vauhtia. Kun mennään tutkimusmaailmaan katsomaan isoja tutkimuksia, joissa miljoonia ihmisiä mukana, niin on nähty, että luonnon läheisyys vähentää kuolleisuutta, parantaa kardiovaskulaariterveyttä ja mielenterveyttä. On lukuisia hyötyjä. Näissä tutkimuksissa on usein katsottu satelliittikuvilla lähivihreää ja sitä, onko aidattu puisto vai aarnimetsä. Nämä ovat kaksi eri asiaa ja sitä ei aina tutkimukset tunnista. Suomessa on menossa tosi mielenkiintoinen pitkittäistutkimus, jossa katsotaan, missä henkilö on asunut. Meillähän on hyvät rekisterit, niin näkee, miten muutot ovat edenneet. Lähivihreä vähentää kokonaiskuolleisuuden riskiä. Tässä tutkimuksessa, jossa on vauraita maita ja paljon Aasian maita, on katsottu tätä riskiä yhteensä noin 9 miljoonan populassa eli puhutaan siitä isosta metsästä, tutkijoille tuttu forest plot on pieni vaikutus mutta johdonmukainen. Miten se luontoympäristö vaikuttaa? Se vähentää niitä ympäristöaltisteita, melua, ilmansaasteita, kuumuutta. Sitten on stressinhallintaa. Moni meistä tunnistaa, että kun vähän painaa mieltä ja kysymykset pyörii päässä, niin kävely ulkosalla tai metsässä istuminen hetkeksi rauhoittaa mieltä. Sitten me liikutaan enemmän ja monipuolisemmin ja jos on vaikka polvien nivelrikkoa, niin voi olla helpompaakin mennä, toki siinä kaatumisriski saattaa suurentua. Tulee juteltua, mennään yhdessä, tulee puheenaiheita. Sitten immuunipuolustuksen vahvistuminen, joka tulee biodiversiteetin kautta, niin se minua kiinnostaa paljon. Kaikki nämä riippuvat myös siitä, että koemmeko olevamme turvassa ulkona, mitä me tehdään ja kenen kanssa. Ja siinä teillä monella on iso merkitys sillä, että tuntuu hyvältä olla ulkona. Kun mennään ihan yksilötasolle, niin me voimme nähdä, että verenpaine laskee, syke laskee, kun ollaan ulkosalla. Tietyt immuunipuolustuksen solut aktivoituvat, mitattu masennus, ahdistus, stressi vähenee. Olen lukenut aika paljon näitä tutkimuksia ja lääkärinä täytyy vain todeta, että vaikka näin on, niin ei meillä tällä hetkellä ole näyttöä siitä, että se olisi sairauden hoitoa. Mutta onhan täällä paljon semmoista teoriapohjaa, muun muassa autonominen hermosto, joka on tosi keskeinen, eli kortisoli, joka vaikuttaa sokeritasapainoon, stressivasteeseen ja nostaa myös painoa kaikkeen, niin se siihen tämä stressivaste vaikuttaa ja myös preferontaaliaivokuoreen, joka säätelee myös meidän itsehillintää.

Janne Kinnunen: Onhan tuo aika kovaa settiä, mitä Annika tuossa kertoi. Pystytään satelliittikuvien perusteella tekemään tutkimuksia, joissa pystytään todentamaan, että luonnonläheisyyden myötä väestön kuolleisuus vähenee ja että luonnonläheisyys parantaa sydän- ja verisuoniterveyttä ja mielenterveyttä. Ja sitten vielä huomiona, että ei puhuta mistään pienistä ihmismääristä näissä tutkimuksissa, vaan otoksissa on miljoonia ihmisiä. Näiden luulisi olevan aika painavia argumentteja ja perusteita,  kun mietitään kaavoittamista, ympäristösuunnittelua, kaupunkisuunnittelua tai yleensäkin palveluita.

Kati Kiehinen: Kieltämättä henkilökohtaisesti tulee semmoinen ajatus, että jos nyt harkitsisin muuttoa johonkin, niin kyllä minä ainakin katsoisin nämä asiat ensin. Miten siellä pääsee luontoon? Näenkö luontoa ikkunasta? Miten helppo sinne on mennä?

Janne Kinnunen: Väitän, että tämä näkyy siltäkin kantilta, että aika moni kunta markkinoi tällä kärjellä ja yrittää houkutella ihmisiä muuttamaan. Luonto näkyy monen kunnan ilmeessä. Millä tavalla he pyrkivät itseänsä ilmentämään?

Kati Kiehinen: Voisi heittää vähän palloa sinne, miten tämä näkyy konkretiassa. Jos kunta lupaa olevansa hyvin luontolähtöinen kunta, miten se näkyy aidosti. Oikeasti luonnolla on vaikutuksia verensokeritasoon, verenpaineeseen, sykkeeseen ja immuunipuolustuksen aktivoitumiseen ja vastustuskyvyn lisääntymiseen. Lapsilla säännöllinen kosketus maaperän ja kasvillisuuden mikrobeihin voi pienentää allergiariskejä. Jos kunnat haluavat lapsiperheitä houkutella, niin sinne vaan luontoa.

Janne Kinnunen: Mitä enemmän pöyhii tätä asiaa, sitä ohittamattomalta teemalta tämä kuulostaa, kun väestön hyvinvointia pyritään edistämään. Ja tietysti sekin, että kun sillä luonnolla on ehkäiseviä vaikutuksia masennukseen, ahdistukseen, stressiin, jotka   hyvin tämmöisellä pintapuolisellakin pohdinnalla voi huomata, niin myöskin iso hintalappu yhteiskunnan yhteiskunnan tasolla. Annika Kolster tuossa puheenvuorossa Näytön paikka! -webinaarissa puhui myös, että on vaikutuksia aivokuoren toimintaan ja ja sitä kautta itsehillintään, niin on suoraan impulsiiviseen käyttäytymiseen ja aggressiiviseen käyttäytymiseen vaikuttavia asioita. Tavallaan näihinkin pystyttäisiin ennakoivasti vaikuttamaan.

Kati Kiehinen: Olisi tosi valtava potentiaali hyvinvoinnin edistämisessä näissä asioissa. Vaikka tässä nyt aika jykevää settiä tulee siitä, mitä hyötyä todella luontoaltistuksesta olisi ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle ja yhteisöjen hyvinvoinnille, niin siltikään luontoaltistus ei ole vielä kokonaisvaltaisesti ja kattavasti osana sairauden hoitoa. Miten sitä luontoaltistusta voitaisiin lisätä ihmisen arjessa ja miten sitä voisi hyödyntää ihan sairauden hoidossa, niin tässä olisi vielä iskun paikkaa.

Janne Kinnunen: Ennakoiva käyttäytyminen, ihmisten arkitoiminta, arjen valinnat ja omaa hyvinvointia edistävä toiminta. Näiden lisäksi on valtavasti potentiaalia hoitointerventioihin ja toimintaympäristön hyödyntämiseen hoitokontakteissa. Tämä on asia, jota jokaisen ammattilaisen kannattaa vähän omalta kantiltaankin tarkastella, että miten itse voisi tätä hyödyntää.

Kati Kiehinen: En malta olla lisäämättä sitä, että jokaisen ammattilaisen, ja meistä jokaisen, kannattaisi miettiä, että me saadaan vaivaan kuin vaivaan lääke purkista tai kolotus paranee jännästi, kun pääsee röntgeniin. Anteeksi, vähän nyt tässä hieron naamaan tätä, mutta itsellekin pitäisi olla sitä vastuuta siitä, että olisiko luontoaltistuksella oikeasti jotain merkitystä oman hyvinvointini kannalta. Ilman, että siihen lääkepurkkiin tarvitsee ensimmäisenä tarttua.

Janne Kinnunen: Siinä oli lyhyt otanta terveysvaikutuksiin ja saatiin podcast käyntiin. Siitä luontevasti siirrytään siihen, mitä luontohyvinvointi täällä Etelä-Savon alueella tarkoittaa. Meillähän täällä Etelä-Savossa on puitteet kohdillaan ja ne on ikään kuin luotu erilaisille luontohyvinvointipalveluille. Täällä on upea luonto ja sen tuomat mahdollisuudet eli tavallaan temmellyskenttää ja toimintaympäristöä löytyy. Etelä-Savo tosiaan on pinta-alaltaan Suomen metsäisin, mutta ei siinä vielä kaikki. Meillä on ihan valtavasti vesistöjä ja suuria vesialueita, nimetään nyt Saimaa ja Puula ja lukuisia pienempiä vesistöjä. Monipuolinen metsä ja laajat vesialueet muodostavat mahtavat puitteet erilaisille luontotoiminnoille. Ja väitän, että tästä syystä me ollaan vapaa-ajan asumisen ja luontomatkailun maakunta. Ollaan myös osa Saimaan luontomatkailubrändiä, joka on Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Varkauden kaupungin alueella. Tämä on kappale hienointa Suomen järviluontoa ja tässä on valtavasti matkailupotentiaalia, joka on ymmärrettykin ja Etelä-Savossa on suhteessa tosi paljon vapaa-ajan asumista ja vapaa-ajan asuntoja. Loma-aikoina meidän väkiluku lisääntyy huomattavasti ja se tarkoittaa, että on mökkivuokrausta ja pirstaloitunutta majoitusta tarjolla maakunnassa paljonkin. Se luo pohjaa hyvälle matkailukehittämiselle ja luontohyvinvoinnin kehittämiselle. Korona-aikanahan meillä etätyö nosti päätään ja   näytti, että maakunnassa on paljon potentiaalia toisessa paikassa työskentelyyn. Jos mennään ihan luontohyvinvointipalveluiden tarpeisiin ja haluttuihin vaikutuksiin alueellisesti, niin miksi tämä luontohyvinvointi on niin tärkeä näkökulma täällä Etelä-Savossa.

Kati Kiehinen: Täällä Etelä-Savossa on haasteita, ja vähän jokaisessa maakunnassa Suomessa on omat haasteensa, mutta väestötasolla jos tarkastelee valtakunnan tasoa ja erikseen Etelä-Savoa, niin ikääntyminen on täällä valtakunnan nopeinta. Se on realiteetti, joka haastaa jo nyt ja tulee haastamaan hyvinvointipalveluita hyvin monitasoisesti. Sitten on muita haasteita, mielenterveys- ja päihdeongelmat nousevat esille hyvinvointikertomuksesta ja ikävä kyllä myös nuorten kokema yksinäisyys.

Janne Kinnunen: Tosiaan se nuorten kokema yksinäisyys on jotenkin minua yllättänyt. Se on niin useasta eri väylästä tullut minun korviin ja on ikävä ilmiö. Jos ihan puhtaasti puhutaan näiden hyvinvointihaasteiden kautta, niin luonto itsessään ja siihen perustuvat aktiviteetit mahdollistavat aika laajalti yhteisöllistä toimintaa, jossa on jaetut tavoitteet, arvot tai intressit. Ja minun mielestäni sillä on potentiaalia jopa yhdistää eri ikäpolkuja, korostaa paikkakuntakohtaista kulttuuria tai tuoda esille perinteitä, jotka perustuvat luontotoimintaan. Saataisiin eri ikäpolvia saman asian äärelle ja merkityksellistä toimintaa. Voisi löytyä sellaisia toimintoja, jotka olisivat helmiä tuotteistaa matkailutuotteiksi, jotka kiinnostaa laajemminkin kuin pelkästään paikkakunnan sisällä.

Kati Kiehinen: Tämä yhteisöllisyys nyt jotenkin kolahtaa. Me eletään hirmu yksilökeskeistä ajanjaksoa ja aikaa, jossa minä itse ja minun tarpeet ja minä minä minä on joka paikassa esillä. Sitten me unohdetaan, että ihminen on lajina laumaeläin ja yhteisöllisyyden tarve on meissä joka tapauksessa sisäänkirjoitettuna. Siitä on tehty tutkimustakin, että luontoaktiviteetit lisäävät yhteisöllisyyden kokemuksia eli me ihan lajitasolla tarvitaan sitä.

Janne Kinnunen: Olen aika monessa kohtaa törmännyt siihen, että semmoinen liiallinen, yksilökeskeinen ajattelu haittaa aika paljon hyvinvoinnin kehittymistä. Elinpiirissä olevat yhteisöt ja toimintaympäristöt vaikuttavat tosi paljon meidän hyvinvointiin. Jos laskeudutaan täältä ideointipilvestä takaisin maan pinnalle, niin matkailutuotteille on siemen kylvetty, että yhteisöllisen paikallisen tekemisen kautta löytyisi ehkä mahdollisuuksia. En malta olla palaamatta siihen, että mielenterveysvaikutukset ovat todella merkittävä ja moniulotteinen asia ja kaiken taustalla. On ihan sama, miten me lokeroidaan hyvinvointia, työhyvinvointia kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tai arjen mahdollisuuksiin, niin mielenterveys  näyttelee siellä jonkinnäköistä roolia.

Kati Kiehinen: Kyllä. Jos ei ole mielenterveyttä, ei ole oikeastaan mitään muutakaan terveyttä. Näin melkein väittäisin, että ei ole voimia muuhun elämään, jos mieli ei ole kunnossa. Jos nyt tarkastellaan tätä Etelä-Savoa, luonto tarjoaa merkittävissä määrin erilaisia mahdollisuuksia yhteisöllisiin ryhmätoimintoihin, erilaisiin harrastuksiin, kerhotoimintaan ja voi olla vaikkapa planetaariseen terveyteen liittyviä toimintoja, alueelliseen lähiluontoon eli ihan siihen oman kodin lähellä olevaan luontoon tai elinpiiriin lähellä olevaan luontoon. Luonnossa oleskellaan joko yksin tai yhteisössä, mutta luonto on aina yksilöllisesti koettua. Mutta kun siitä pääsee jakamaan toisten kanssa ajatuksia ja kokemuksia, se nousee seuraavalle tasolle. Ja kun siellä omassa lähiluonnossa, on se sitten mökki, luonto tai työpaikan lähellä tai kodin lähellä oleva luonto, niin väistämättä alkaa ymmärtää sen tärkeyden ja merkityksen ja sitä kautta ehkä syntyy halu siihen, että halutaan säilyttää luontoympäristön taso tai ehkä jopa auttaa sitä uudistumaan. Ja silloin me puhutaan tällaisesta sanasta kuin regeneratiivisuus. Se tarkoittaa uudistavaa ajattelua ja siinä yhteisöllinen toiminta on ihan erinomainen lähtökohta.

Janne Kinnunen: Tykkään tästä uudistavasta ajattelusta. On yhteisöllisesti mahtavaa, että siinä toiminta, palvelu tai elinkeino ei syö toiminta-alustaa muilta pois. Tavallaan kaikilla on sama ajattelu ja päämäärä, joten siinä luodaan mahdollisuuksia myös muille ja se on hyvin vahvasti yhteisöllistä ajattelua. Mainitsit myös tuossa planetaarisen terveyden, niin mitä se tarkoittaa kansankielellä ja ymmärrettävästi?

Kati Kiehinen: Planetaarisesta terveydestä on puhuttu jo jonkin aikaa ja yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että kaiken ja kaikkien terveys on yhteydessä toisiinsa eli luonnon terveys on yhteydessä ihmislajin terveyteen ja meidän planeetan terveys yhteydessä eri eliöiden terveyteen. Eli jos planeetta voi hyvin, niin sen eliötkin voivat hyvin eli ei puhuta vain niistä yksilöistä käsin.

Janne Kinnunen: Tuon voi aika helposti allekirjoittaa varsinkin, kun tietää, että aika monestihan me ihmiset ajatellaan itsekeskeisesti omien hyötyjen kautta asioita. Vuorovaikutusta kuvaa myös se, että monipuolinen luonto tarjoaa meille kaikki meidän elämiseen tarvittavat lähtökohdat. Puhdas vesi, ilma, ruokaelinkeinot loppuviimein tulee sieltä. Palaan yhteisölliseen toimintaan. Innostuin tästä matkailupalveluajatuksesta ja siitä, että saataisiin osallisuutta ja merkityksellisyyden kokemusta yhteisössä, mutta toisaalta luotaisiin mielenkiintoisia matkailutuotteita. Se olisi win-win-tilanne eli siinä taklattaisiin hyvinvoinnin haasteita ja luotaisiin myös uutta elinvoimaa. Pidän tärkeänä ja mielenkiintoisena ajatuksena, että eri palvelut toimisivat eri asiakasryhmien rajapinnoilla. Eli jos olisi matkailijoille tarkoitettu luontointerventio tai -palvelu, niin pienellä muutoksella ja jos ammattitaitoa löytyisi, sitä voisikin käyttää myös alueellisesti hyvinvointipalveluissa tai toisinpäin. Ja toki on näitä muitakin asiakasryhmiä, joiden välillä saataisiin mahdollisimman hyötykäyttöön asiat.

Kati Kiehinen: Halusin kommentoida tuohon, että skaalautuvuus on itse asiassa tosi tärkeä asia siinä mielessä, että ollaanhan me ihmiset aina monia asioita yhtä aikaa. Minä olen nainen, äiti ja työllinen ainakin vielä. Voin olla harrastaja, kuntoutuja, uniongelmainen yhtä aikaa. Enhän minä hae mitään palvelua johonkin näistä lokeroista, vaan parhaimmillaan luontolähtöinen palvelu voisi olla jotain sellaista, joka auttaa moniin tai auttaa jaksamaan monissa näissä mun rooleissa joka päivä.

Janne Kinnunen: Etelä-Savon vahvuus voisi olla se, että meillä olisi sitä hyvinvointimatkailua, joka itsessään jo rikkoisi näitä rajapintoja, että tänne tultaisiin muualta kokemaan hyvinvointia ja me voisimme myös paikallisesti käyttää näitä samoja palveluita. Me Etelä-Savon asukkaathan koetaan luonto tärkeäksi ja hyvinvointikertomuksessa esille tulee, että kun ollaan harvaan asuttu maakunta, niin aika monella meistä on myönteisiä kokemuksia ja muistoja jostain luontotoiminnan parista. Tätä tukee myös vuoden 2025 luontobarometrin tulokset, joista pari poimintaa. 97 % vastaajista kokee, että luonto edistää terveyttä ja hyvinvointia, 96 % vastaajista pitää puhdasta luontoa osana suomalaista identiteettiä ja melkein 90 % vastanneista toivoo, että kunnat ottaisivat huomioon luonnon myönteiset terveysvaikutukset kaavoituksessa ja rakentamisessa, ja pitävät monimuotoista luontoa alueen maineelle tosi tärkeänä ja brändikuvana.

Kati Kiehinen: Vaikka nämä ovat tämmöisiä lukuja, niin tuo viimeksi mainittu voisi olla vieläkin korkeampi. Jos ihmiset ymmärtäisi, että kunnalla on oikeasti valtavan iso merkitys ja vaikutus siihen luonnon säilyttämiseen tai sen ylläpitämiseen kaavoituksen puolella. On tärkeää, että ihmiset kokee tuon luontobarometrin mukaan näin vahvasti luonnon merkityksen. Subjektiivisesti koetun hyvinvoinnin näkökulman huomioiminen on tosi tärkeää eli ihmisen oma kokemus, koska se vaikuttaa ihmisen toimintaan arjessa eli meidän jokaisen elämän valintoihin ja päätöksiin. Ihan käytännössä tarkoitan tällä sitä, että koetun hyvinvoinnin vaikutukset motivaatioon edistää omaa hyvinvointia arjessa. Kun joku asia on saatavilla, sitä mielellään ja helpommin toteuttaa ja tekee eli lähtee luontoympäristöön. Omatoimisuuteen kannustavat ja rohkaisevat asiat on tärkeitä, vaikka me kaikki tiedetään ravintosuositukset ja muut. Me suomalaiset ollaan suositusten luvattua kansaa ja suositusten mukaan eläminen on helppoa, niin se ratkaisee kyllä aika paljon.

Janne Kinnunen: On ihan selvä asia, että on olemassa terveys- ja hyvinvointipalvelut, mutta paljonhan meidän pitäisi tehdä ennaltaehkäisevästi ja ennakoivasti siellä meidän arjessa. On varmasti suurempi vaikutus sillä, mitä me pystytään itse tekemään ja miten käyttämään saatavilla olevia resursseja. Luonto on kaikesta päätellen yksi hyvistä voimavaroista ja resursseista meille kaikille.

Kati Kiehinen: Semmoisilla asioilla, joista tulee osa meidän arkea, on taipumus elämässä olla ja pysyä eli ne eivät ole päälle liimattua ja irrallista. Lisä-hankkeessa meillä on ollut semmoinen visio, että Etelä-Savo on luontohyvinvoinnin edelläkävijä ja hyvinvoinnin edistämisen rohkea uudistaja. On ajateltu, että Etelä-Savo voisi olla luontohyvinvointitoimijoiden ja palveluiden keskittymä, vähän niin kuin luontohyvinvoinnin piilaakso.

Janne Kinnunen: On mahtavasti sanottu, että täällä on puitteet yksinyrittäjille, pienyrityksille ja miksei isommillekin kokoontua tämän teeman äärelle. Valtakunnallisesti ja oikeastaan kansainvälisestikin tämä on houkuttava paikka, joka voi tuoda lisäarvoa alueelle. On ihan selvää, että me halutaan tähän maakuntaan myönteistä muuttoliikennettä, ja se tarkoittaa tietenkin, että tarvitaan työntekijöitä, mutta myös tässä tapauksessa hyvinvointipalveluiden tuottajia. Koska luontoresurssi on luonteva teema hyvinvointipalveluille tuoda alueelle lisää kestävää ja uudistavaa elinkeinotoimintaa, joka tuottaa elinvoimaa. Nähdäkseni tämä visio kyllä tarvitsee toteutuakseen enemmän yhteistyötä hyvinvointialueen ja yrittäjien välillä, että   vahvistuisi yhteinen ymmärrys näistä luontohyvinvointipalveluiden alueellisista hyödyistä ja että saataisiin kasaan riittävä tietovaranto, että me tiedettäisiin, minkälaisia palveluita on saatavilla ja mistä niitä löytyy. Tämä on edellytys sille, että ihmiset ohjautuisivat oikealla tavalla palveluihin, kun me tiedetään, mitä on saatavilla.

Kati Kiehinen: Sanoit, Janne, tuossa noista yrityksistä. Usein luontohyvinvointipalveluissa tilanne on se, että yritykset on aika pieniä, yhden naisen tai miehen yrityksiä tai sitten vähän isompia. Kyse ei olekaan siitä, että yrityksen pitäisi olla joku pörssiyhtiö, joka tahkoaa valtavia osinkoja omistajilleen. Se raha, mistä puhutaan tämän teeman äärellä, on jotain muuta kuin yrityksen tuoma tuotto ja voitto. Syksyllä 2024 valmistui hyvin kattava ja laaja, laadukas tutkimus Suomessa. Siinä tarkasteltiin kolmea meidän tyypillistä kansantautiryhmää: masennus, kakkostyypin diabetes sekä astma ja allergiat. Ja sen tutkimuksen mukaan vain 10 prosentin luontoaltistuksen lisääminen voi säästää Suomen kansantaloudessa jopa pari miljardia euroa vuositasolla näissä tautiryhmissä. Se on aika kova juttu. Vain 10 % ja vain näitä kolmea tautiryhmää tarkasteltiin ja säästöt on aika huikeat. Kun hyvinvointialueet ovat kipuilleet ja joutuneet säästämään ja puristamaan vaikka mistä, niin olisiko tämä kaksi miljardia täysin käyttämätön voimavara. Sitä jään tässä vähän pohtimaan.

Janne Kinnunen: Itse mietin sitä, että vaikutusulottuvuuksia on paljon enemmän, kun ruvetaan ottamaan enemmän eri tautiryhmiä huomioon. Aiemmin puhuttiin, että mielenterveysvaikutukset on kaiken taustalla ja siten vaikutussuhteet kustannuksiin on hyvin moniulotteisia ja moninaisia. Tulee mieleen esimerkiksi työhyvinvointi, työpoissaolot ja tämäntyyppiset asiat, joissa mielenterveysasiat taustalla saattaa vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti. Annika Kolster nosti tuossa Näytön paikka! – webinaarissa esiin, että kansansairauksiin verrattavissa olevat tautiryhmät, esimerkiksi kakkostyypin diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet vievät EU-tasolla 80 % terveysbudjetista. Samaan puheenvuoroon hän lisäsi, että samasta budjetista menee kolme prosenttia ennaltaehkäisyyn, jolla on tutkitusti suora vaikutus juuri näihin. Tämä suhde on vähän hämmentävä: miksi siihen ei satsata enempää? Pitäisikö kuitenkin terveys- ja hyvinvointipalvelut ja hyvinvointialueet olla edustettuina kunnan päätöksenteossa tai palveluiden suunnittelussa vahvemmin tuomassa terveys- ja hyvinvointinäkökulmaa?

Kati Kiehinen: Ruvetaanko me, Janne, tekemään nyt tässä podcastissa uudestaan tätä hyvinvointijakoa? Se voisi olla ihan kiinnostavaa. Mutta kieltämättä tuohan johtuu vain siitä, että terveydenhoito on helpommin mitattavaa kuin sairauksia ennaltaehkäisy. Ja tähän sitä satsausta sitten tehdään.

Janne Kinnunen: Ja sitten usein pohditaan sitä, että sosiaalipalvelupuoli jää myös   jälkeen terveydenhoidosta. Tavallaan taas puhutaan siitä, kuinka mitataan ja miten mitataan.

Kati Kiehinen: Usein sellaiset ihmiset, jotka jo painivat näiden eri sairauksien kanssa ja niiden tuomien haasteiden kanssa, eivät ole välttämättä niitä, joiden on helppo lähteä tuosta noin vain vaikka jollekin viikon Kainuun vaellukselle tai edes sinne lähiluontoonkaan. He tarvitsevat ainakin kannustusta, mutta ehkä myös tukea eli ammattilaisen rooli on viedä tiettyjä ryhmiä lähiluontoon. Ilmaisiakin palveluja on, mutta ammattilaisten ohjattavissa olevia tarvitaan, koska on iso rooli näiden ihmisten osalta.

Janne Kinnunen: Jos mielen hyvinvoinnissa on haasteita, voi olla tosi vaikea päästä siitä omasta pään sisäisestä kehästä irti. Siinä ammattilainen voi tuoda sen lisäarvon, että ihminen pystyy hyödyntämään luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia voimakkaammin. Meillä on ollut alkuun kovaa asiasisältöä. Tässä ensimmäisessä jaksossahan me nyt ollaan sitten keskitytty perustelemaan näitä tarpeita ja tarveharkintaa. Ollaan puhuttu luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista, mutta toisaalta ollaan puhuttu Etelä-Savon alueesta ja alueellisesta erityisyydestä nimenomaan luontohyvinvointiteemassa. Lopuksi raapaistiin luontohyvinvoinnin taloudellisia vaikutuksia sekä alueellisesti että yhteiskuntatasolla. Tästä riittäisi  puhetta, mutta johonkin pitää rajata. Tästä lähdetään kohti seuraavaa jaksoa, jossa käsitellään konkreettisesti, mitä luontohyvinvointipalvelut ovat ja mikä niistä palveluista tekee laadukkaan ja vaikuttavan ja miksi ne on juuri luontohyvinvointipalveluita.

Kati Kiehinen: Vahvista luontoasi -podcast on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Lisä-hankkeen toteuttama ja Euroopan unionin sekä Etelä-Savon maakuntaliiton rahoittama. Lisä-hankkeen tarkoituksena on tuottaa lisäarvoa maaseutualueiden kehittämiseen vaikuttavilla korkean osaamisen luontolähtöisillä palveluilla.