Viime vuosina on korostunut tarve kytkeä koulutukset monipuolisemmin ja vaikuttavammin alueiden, työelämän ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen (Hero, Lagström & Sunimento 2025). Tämä edellyttää tutkivan ja kehittävän oppimisen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2005) vahvistamista pedagogisena toimintamallina sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaamisen vahvistamista koulutusten sisällöissä. Tutkivan ja kehittävän toiminnan yhdistämistä opintoihin voidaan vahvistaa kytkemällä opinnot tiiviimmin ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan.
Artikkelissa tarkastellaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun TKI-toimintaan vahvasti kiinnittyvien ylempien ammattikorkeakoulututkintojen pedagogisia ratkaisuja eli TKIO-pedagogiikkaa sekä TKI-toimintaan kiinnittyvän opetuksen hyötyjä eri osapuolille. Xamkin strategisena tavoitteena on vahvistaa tutkimuksen, kehittämisen, innovoinnin ja oppimisen yhteyttä toimintaympäristön haasteisiin vastaamiseksi sekä mahdollistaa kaikille opiskelijoille osallistuminen TKI-toimintaan.
Mitä TKIO on?
TKIOlla tarkoitetaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) yhdistämistä opetukseen ja oppimiseen (Unkari-Virtanen & Huhtaniemi 2024). Tavallisimmin se toteutuu opiskelijoiden opinnäytetöissä, toimeksiannoissa, projekteissa ja muussa TKI-yhteistyössä. TKIO voi kytkeytyä myös opiskelijoiden ja heidän omien työpaikkojensa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (Hero, Sunimento & Heiniö 2024).
Laajimmillaan TKIO tarkoittaa oppimisen rakenteita, prosesseja ja toimintakulttuuria, joissa opiskelijat, korkeakoulun henkilöstö ja yhteistyökumppanit oppivat yhdessä. Tällöin TKI-toiminnassa syntyvää uutta tietoa ja osaamista hyödynnetään niin yksilöiden kuin yhteisöjen ja organisaatioiden oppimisessa sekä innovaatioiden kehittämisessä (Kangastie ym. 2021).
Pedagogiset lähtökohdat
TKIO-pedagogiikka perustuu tutkivaan ja kehittävään oppimiseen, jossa oppiminen tapahtuu osallistumalla aitoihin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprosesseihin. Asiantuntijuus rakentuu tiedon omaksumisen lisäksi sen soveltamisesta, uuden tiedon tuottamisesta ja yhteisestä ongelmanratkaisusta työelämän ja korkeakoulun asiantuntijoiden kanssa (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004).
Pedagoginen lähtökohta sopii erityisesti ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin, joiden opiskelijoilla on vahva työelämäkokemus. Oppiminen kytkeytyy opiskelijoiden työympäristöihin, työelämän kehittämistarpeisiin tai ammattikorkeakoulun TKI-hankkeisiin, joissa tutkimustieto, kehittämistyö ja käytännön ratkaisut yhdistyvät. Opiskelijat sekä vahvistavat tutkimus- ja kehittämisosaamistaan että soveltavat sitä autenttisissa ympäristöissä.
TKIO-pedagogiikassa oppiminen rakentuu yhteistyössä opiskelijoiden, opettajien, TKI-asiantuntijoiden ja työelämän toimijoiden kesken. TKI-toiminta toimii oppimisympäristönä, jossa opiskelijat osallistuvat hankkeisiin, toimeksiantoihin ja muihin kehittämisprosesseihin osana opintojaan. Tämä edellyttää opetuksen ja TKI-toiminnan tavoitteellista yhteensovittamista jo koulutuksen suunnittelussa sekä tiivistä yhteistyötä koulutuksen toteutuksessa (Kilja ym. 2024; Hero, Lagström & Sunimento 2025).
Esimerkkejä eri koulutuksista
Xamkissa käynnistyy vuosina 2026–2027 useita uusia TKI-toimintaan kiinnittyviä YAMK-koulutuksia hyvinvoinnin, liiketalouden ja kulttuurin aloille. Koulutuksia yhdistävät vahva ilmiölähtöisyys, monialaisuus sekä TKI:n keskeinen rooli oppimisen sisältönä ja oppimisympäristönä. Koulutusten laajuus vaihtelee pohjatutkinnosta riippuen 60–90 opintopisteeseen.
TKIO toteutetaan yhteistyössä Xamkin TKI-yksiköiden kanssa siten, että hankkeita ja strategisia painopisteitä opinnollistetaan opiskelijoille. Esimerkiksi Innovation-Driven Business Growth -koulutuksessa opiskelijat oppivat suunnittelemaan, toteuttamaan ja johtamaan TKI-toimintaa liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta, kun taas Kestävän hyvinvoinnin projekti- ja innovaatiojohtamisen koulutuksessa projektiosaamista ja johtamisvalmiuksia kehitetään työelämän hankkeissa toimien.
Tulevaisuustyön ja ennakoinnin asiantuntija -koulutuksessa opiskelijat työskentelevät oppimistiimeissä toteuttaen Luovan talouden tutkimusyksikön strategisiin painospistealueisiin liittyviä ennakointiprosesseja, kun taas Kestävän hyvinvoinnin projekti- ja innovaatiojohtamisen koulutuksessa opinnot toteutuvat monialaisissa HUB-ryhmissä osana tutkimus- ja kehittämisprojekteja.
TKIO huomioitiin jo koulutusten suunnitteluvaiheessa. TKI-henkilöstö osallistui alusta lähtien pedagogisen käsikirjoituksen laatimiseen, jossa määriteltiin koulutusten pedagogiset ratkaisut, TKIO:n toteutumisen muodot, opiskelijoiden oppimispolut sekä eri toimijoiden roolit ja resurssit. TKI-asiantuntijat osallistuvat myös koulutusten toteutukseen luento-opettajina, työpajojen vetäjinä ja oppimistiimien sparraajina.
Koska TKI-osaaminen rakentuu autenttisissa ja vaihtelevissa oppimisympäristöissä, oppimisen sisältöjä ei voida kuvata täysin perinteisten opintojaksokuvausten tavoin. Tämä edellyttää opetussuunnitelmilta joustavuutta ja haastaa myös arviointia. Oppimisen tulokset tehdään näkyviksi opiskelijan osaamisen kuvauksissa, kuten osaamisportfolioissa.
Mitä TKIO-pedagogiikan toteuttaminen edellyttää eri osapuolilta?
TKIO-pedagogiikan toteuttaminen edellyttää opetuksen, TKI-toiminnan ja työelämän tiivistä yhteistyötä. Oppiminen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta suunnitellaan tukemaan toisiaan, mikä vaatii yhteistä pedagogista suunnittelua, selkeitä rooleja ja rakenteita opiskelijoiden osallistumiselle TKI-toimintaan. Yhteistyö tulee huomioida jo opetussuunnitelmatyössä (Kilja ym. 2024).
Opettajan rooli laajenee oppimisprosessin ohjaajaksi ja yhteiskehittämisen mahdollistajaksi. Hän tukee opiskelijoiden tutkimuksellista työskentelyä ja tekee yhteistyötä TKI-asiantuntijoiden kanssa, jotka tuovat opetukseen ajankohtaisia hanketeemoja, tutkimustietoa ja kehittämishaasteita. Tämä edellyttää yhteistä suunnittelua, avointa vuorovaikutusta ja riittäviä resursseja (Tossavainen & Kaljunen 2022; Hero, Lagström & Sunimento 2025).
Opiskelijoilta TKIO edellyttää opiskelijalta aktiivista roolia oman oppimisensa edistämisessä sekä valmiutta kehittää ratkaisuja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Samalla vahvistuvat tutkimus- ja kehittämisosaaminen, verkosto-osaaminen sekä kehittämisprosessien johtamis- ja arviointitaidot (Hero, Sunimento & Heiniö 2024).
Työelämä on keskeinen kumppani ammattikorkeakoulun TKIO-toiminnassa ja sen kehittämisessä. Yhteistyö mahdollistaa opetuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä työelämän tarpeiden yhdistämisen. Työelämä voi tuoda esiin ajankohtaisia ilmiöitä, kehittämistarpeita ja käytännön haasteita, joita voidaan käsitellä osana oppimista.
Opiskelijat voivat osallistua esimerkiksi työelämälähtöisiin projekteihin, kehittämistehtäviin ja opinnäytetöihin. Yhteistyö tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa teoreettista tietoa aidoissa toimintaympäristöissä ja vahvistaa työelämässä tarvittavaa osaamista. Samalla ammattikorkeakoulussa saadaan tietoa osaamistarpeiden muutoksista ja voidaan hyödyntää sitä opetuksen sekä koulutusten kehittämisessä.
Työelämän osallistuminen ei siten rajoitu yksittäisiin projekteihin, vaan parhaimmillaan se muodostaa pitkäjänteisen kumppanuuden ammattikorkeakoulun kanssa. Tällainen yhteistyö vahvistaa TKIO-toiminnan vaikuttavuutta ja tukee sekä opiskelijoiden, korkeakoulun että työelämän uudistumista.
TKIO-pedagogiikan hyödyt
Opiskelijat voivat osallistua projekteihin osana opintojaan, mikä tukee asiantuntijuuden kehittymistä. TKI-toimintaan kiinnittyvä opetus yhdistää oppimisen työelämän todellisiin kehittämistarpeisiin ja vahvistaa opiskelijoiden kykyä soveltaa tietoa, toimia verkostoissa sekä hyödyntää tutkivaa ja kehittävää työotetta. Samalla opiskelijoiden rooli kehittäjinä ja asiantuntijoina vahvistuu jo opintojen aikana (Hero, Sunimento & Heiniö 2024; Kilja ym. 2024; Hero, Lagström & Sunimento 2025).
TKIO-pedagogiikka hyödyttää myös opettajia ja TKI-toimintaa. Opettajan rooli laajenee tiedon välittäjästä ohjaajaksi, kehittäjäksi ja yhteiskehittäjäksi, samalla kun opetus rikastuu tutkimus- ja kehittämistyössä syntyvällä uudella tiedolla (Tossavainen & Kaljunen 2022). TKI-toiminnalle opiskelijat muodostavat tärkeän kehittämisresurssin, joka tukee hankkeiden vaikuttavuutta ja tulosten hyödyntämistä käytännössä (Kilja ym. 2024).
YAMK-opiskelijat tuovat TKI-hankkeisiin merkittävää lisäarvoa erityisesti vahvan työelämäkokemuksensa, oman alansa asiantuntijuuden ja kehittämisosaamisensa kautta. He tuntevat työelämän käytännöt, toimintaympäristöt ja niiden ajankohtaiset haasteet, minkä ansiosta he pystyvät tunnistamaan hankkeiden kannalta olennaisia kehittämistarpeita ja tuomaan niihin käytännönläheisiä näkökulmia.
Työelämän näkökulmasta TKIO vahvistaa korkeakoulun ja alueen toimijoiden välistä yhteistyötä. Organisaatiot saavat käyttöönsä tutkimus- ja kehittämisosaamista sekä mahdollisuuden osallistua yhteisiin hankkeisiin kehittämisprosesseihin, kun taas opiskelijat vievät uutta osaamista omiin työyhteisöihinsä. Näin TKIO-pedagogiikka tukee alueellista kehittämistä yhdistämällä oppimisen, tutkimuksen ja työelämän kehittämisen yhteiseksi kokonaisuudeksi (Hero, Lagström & Sunimento 2025; Kilja ym. 2024).
TKIO-toiminnan haasteet ja niiden ratkaiseminen
TKIO-toiminnan keskeisenä haasteena on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan integroiminen aidosti osaksi opetusta ja oppimista (Kilja ym. 2024). TKIO-toimintaa toteutetaan ammattikorkeakouluissa eri tavoin, mikä voi vaikeuttaa yhteisten toimintatapojen rakentamista (Kilja ym. 2024). Haastetta voidaan ratkaista vahvistamalla henkilöstön yhteistä ymmärrystä TKIO-toiminnan tavoitteista ja tekemällä sen käytännön toteutustavat näkyviksi. Ajan ja resurssien puute vaikeuttaa puolestaan opettajien, TKI-toimijoiden ja työelämän yhteistä suunnittelua ja toteutusta. Ratkaisuna on huomioida TKIO-yhteistyö osana työn suunnittelua sekä luoda rakenteita, jotka mahdollistavat säännöllisen yhteistyön (Kilja ym. 2024).
Myös opetuksen ja TKI-toiminnan erilliset rakenteet voivat estää hankkeissa syntyvän tiedon siirtymistä opetukseen ja opiskelijoiden oppimiseen. Tätä voidaan edistää tuomalla TKI-hankkeiden tuloksia, asiantuntijuutta ja aineistoja suunnitelmallisesti osaksi opintojaksoja.
Opiskelijoiden erilaiset valmiudet osallistua työelämälähtöiseen kehittämiseen edellyttävät riittävää ohjausta ja mahdollisuutta edetä asteittain vaativampiin tehtäviin. Työelämäyhteistyön haasteita voidaan puolestaan vähentää rakentamalla pitkäkestoisia kumppanuuksia ja sopimalla yhteistyön tavoitteista, vastuista ja toimintatavoista jo yhteistyön alkuvaiheessa. TKIO-toiminnan vaikuttavuutta voidaan vahvistaa asettamalla yhteistyölle yhteiset tavoitteet sekä arvioimalla toiminnan vaikutuksia oppimiseen, työelämän kehittymiseen ja alueelliseen vaikuttavuuteen (Kilja ym. 2024).
Lopuksi
Ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla on erityinen asema työelämän, tutkimuksen ja kehittämisen rajapinnassa. TKI- ja työelämäverkostot ovat YAMK-koulutuksissa keskeisiä, koska ne tuovat oppimiseen aitoja työelämän kehittämistarpeita ja mahdollistavat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaamisen soveltamisen käytännössä.
TKIO-pedagogiikka vahvistaa tätä profiilia yhdistämällä oppimisen, TKI-toiminnan ja työelämän kehittämisen yhtenäiseksi prosessiksi, jossa opiskelijat eivät ainoastaan omaksu uutta tietoa vaan myös tuottavat ratkaisuja aitoihin työelämän kehittämishaasteisiin.
TKIO haastaa samalla tarkastelemaan YAMK-pedagogiikkaa omana korkeakoulupedagogisena lähestymistapanaan. Sen keskeinen erityispiirre on tiivis yhteys työelämän kehittämiseen, mikä edellyttää opetuksen, hanketoiminnan ja työelämäkumppanuuksien aiempaa vahvempaa integraatiota.
Korkeakoulutuksen vision 2040 keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen ja tutkimuksen laadun, vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen uudistumiskyvyn vahvistaminen sekä korkean osaamisen ja T&K-toiminnan edistäminen (OKM 2026). YAMK-opiskelijoiden osallistuminen ei siten ole ainoastaan oppimisen mahdollisuus, vaan myös strateginen voimavara TKI-hankkeiden tavoitteiden saavuttamisessa ja tulosten juurruttamisessa työelämään. Tällaisena TKIO-pedagogiikka tarjoaa yhden käytännöllisen väylän vahvistaa korkeakoulujen vaikuttavuutta, työelämäyhteyttä ja kykyä vastata muuttuvan yhteiskunnan osaamistarpeisiin.
Lähteet
Hakkarainen, K., Lonka K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo: WSOY.
Hero, L., Sunimento, M. & Heiniö, S. 2024. TKI‑osaamistarpeen muutos ja YAMK:n mahdollisuudet TKIO‑toimintana. UAS Journal 4/2024. Saatavissa:
https://uasjournal.fi/4-2024/tki-osaamistarpeen-muutos-ja-yamkn-mahdollisuudet-tkio-toimintana/ [Viitattu 10.5.2026].
Hero, L., Lagström, H. & Sunimento, M. 2025. TKI‑integraatiota ja työelämäyhteistyötä edistävä YAMK. Tiedepolitiikka 50(3). Saatavissa:
https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/162691 [Viitattu 10.5.2026].
Kilja, P., Korento, K., Laitinen‑Väänänen, S., Alanko‑Turunen, M., Tapani, A., Vähäsantanen, K. & Kanninen, S. 2024. Ammattikorkeakoulujen TKI‑työn ja opetuksen integrointi – yhdessä enemmän TKIO. Oamk Journal 108/2024. [Viitattu 10.5.2026].
OKM 2026. Sivistyksestä suunta Suomelle. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2026:39. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-415-039-2 [Viitattu 14.8.2026].
Lisenssi
Teema
Viittausohjeet
Issakainen, A. & Komonen, K. 2026. TKIO-pedagogiikalla lisää vaikuttavuutta ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin. Elo-verkkojulkaisu. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261118146033.