Kestävä kehitys Xamkin hoitotyön koulutuksessa 

Kestävä kehitys osana korkeakoulutusta

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen Agenda 2030-toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä (United Nations 2015).  Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019) sitoutuu myös kestävän kehityksen tavoitteisiin ja periaatteisiin strategioissaan sekä sen alaisten virastojen ja laitosten ohjauksessa.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n (2020) hyväksymässä Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että ammattikorkeakoulusta valmistuneet osaavat edistää kestävää kehitystä työelämässä ja yhteiskunnassa. Valmistuneilta edellytetään perustietoja kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta.

Xamkissa kestävä kehitys ja vastuullisuustyö pohjautuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Xamkin vastuullisuusohjelman mukaan tavoitteena on kouluttaa osaajia, joiden taidot vastaavat työelämän tarpeita. (Xamk s.a.)

Hoitotyön koulutuksessa kestävän kehityksen teemat on tunnistettu yhdeksi osaamisalueeksi (Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) osaamisvaatimukset 2026). Tutkimustieto ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien osalta on kuitenkin vielä rajallista.

Hakanpää (2025) on pro gradu –tutkielmassaan analysoinut sitä, miten kestävä kehitys ilmenee suomenkielisten ammattikorkeakoulujen sairaanhoitajakoulutusten opetussuunnitelmissa. Kestävän kehityksen osa-alueita esiintyi kaikkien ammattikorkeakoulujen sairaanhoitajakoulutusten opetussuunnitelmissa, mutta aiheen painotukset ja opetussisällön määrät vaihtelivat merkittävästi ammattikorkeakoulujen välillä. Opetussisältöjen osalta kulttuurista kestävyyttä ilmeni eniten, kun taas ekologisen kestävyyden ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten opetusta ilmeni vähiten.

Kestävä kehitys Xamkin hoitotyön opetussuunnitelmassa

Tiedetään, että sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyy merkittäviä ympäristövaikutuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat välttämättömiä, mutta niiden toteuttamiseen kuluu huomattava määrä energiaa, vettä ja erilaisia materiaaleja. Lisäksi palvelut tuottavat paljon erilaisia päästöjä ja jätettä. (WHO 2017.)

Kestävän kehityksen voidaan ajatella muodostuvan ekologisesta, sosiaalisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta (Isomäki 2022). Sairaanhoitajan työssä kestävän kehityksen periaatteet eivät ole erillisiä, vaan ne ilmenevät yhdessä arjen työssä. Esimerkiksi ennalta ehkäisevä hoitotyö, kuten elintapaohjaus tai eri väestöryhmien terveystarkastusten toteuttaminen on kustannustehokasta, mutta myös sosiaalisesti tasa-arvoista ja oikeudenmukaista toimintaa. Lisäksi ne noudattavat ekologisuuden periaatetta, koska niillä pyritään ennalta ehkäisemään sairauksia, jotka voivat kuormittaa terveydenhuollon resursseja.

Sairaanhoitajan (180 op) ydinosaamisen osaamisvaatimukset ja niiden sisällöt on päivitetty vuosien 2024–2025 aikana (Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) osaamisvaatimukset 2026). Näissä osaamisvaatimuksissa yhtenä osaamisalueena on Työelämätaidot, johtaminen ja yrittäjyys. Tähän osaamisalueeseen sisältyvänä osaamisvaatimuksena on muun muassa sairaanhoitajan taito toimia kestävän kehityksen periaatteiden (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) mukaisesti.  

Tarkasteltaessa Xamkin sairaanhoitajakoulutuksen uusinta opetussuunnitelmaa ja sen ydinosaamisen opintoja, kestävästä kehityksestä ei ole olemassa omaa yksittäistä opintojaksoa. Hoitotyön opetussuunnitelmassa kestävän kehityksen teemoja on kuitenkin jo sisäänkirjoitettu eri opintojaksoihin, kuten Johtaminen ja työyhteisötaidot hyvinvointialalla (5 op) -opintojaksojen sisältöön. Opintojakson yhtenä osaamistavoitteena on, että opiskelija osaa työskennellä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Kestävyysajattelua voidaan edistää muillakin opintojaksoilla. Esimerkiksi prekliinisen harjoittelun lähiopetuspäivillä voidaan käydä keskustelua siitä, mitä ekologinen ja taloudellisesti kestävä kehitys on hoitotyössä. Tämä on esimerkiksi lääkejätteiden oikeaoppista käsittelyä, materiaalien kierrättämistä ja niiden säästävää käyttöä. Taloudellisesti kestävän kehityksen pohdintana voi olla resurssiajattelun lisäksi ajatukset omasta työturvallisuudesta tai yrittäjyydestä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys huomioidaan eettisissä arvoissa, jotka ohjaavat hoitotyötä. Opiskelijoiden kanssa voidaan käydä keskustelua siitä, miten terveydenhuollossa varmistetaan palvelujen saavutettavuus, yksilöllisyys tai terveyserojen kaventaminen. Koulutuksessa painotetaan potilaan ja asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä hoitotyön arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kulttuurista kestävyyttä voidaan havainnoida monikulttuurisuuteen ja alueelliseen yhteistyöhön liittyvien kysymysten kautta.  Lisäksi hoitotyön harjoitteluissa osaamistavoitteiden laatimisessa opiskelijan tulee huomioida kestävyysajattelu.

Kestävyysosaaminen ammattitaitona ja -identiteetissä

Sairaanhoitajaopiskelijoiden on tärkeää hahmottaa heidän työnsä yhteiskunnallinen merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä myös kestävän kehityksen kannalta. Erilaiset globaalit riskit, kuten ilmastonmuutos tai väestön ikääntyminen tulevat vaikuttamaan sairaanhoitajien työhön yhä enemmän tulevaisuudessa. Koulutuksen avulla voidaan vahvistaa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista terveydenhuollossa (WHO 2017). Kallion (2020) mukaan ympäristövastuullinen hoitotyö edellyttää hoitotyöntekijöiden koulutusta ympäristöosaamisesta. Myös Pulkki ym. (2023) esittävät, että ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto kaipaa hoitohenkilöstön koulutusta ekologisista työkäytänteistä. 

Fieldsin ym. (2021) mukaan sairaanhoitajilla voi olla kuitenkin vaikeuksia havaita yhteyttä kestävän kehityksen tavoitteissa ja oman työnsä välillä. Valmistuneen sairaanhoitajan tulisi siis tunnistaa kestävän kehityksen ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen ulottuvuus ja osata niiden soveltaminen käytännön hoitotyössä.

Kestävän kehityksen tulisi kehittyä osaksi valmistuneen hoitotyöntekijän ammatti-identiteettiä. Valmistuvilta hoitotyön ammattilaisilta odotetaan valmiuksia tehdä vastuullisia valintoja ja ohjata myös omia asiakkaita ja potilaita kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Norlys-verkosto kestävän kehityksen edistäjänä

Xamkin terveysala on mukana kansainvälisessä Norlys-yhteistyöverkostossa, jonka päätavoitteena on laajentaa ja syventää ammatillista tietämystä, osaamista ja ajattelutapaa edistämällä opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta sen jäsenoppilaitosten sekä -maiden välillä sekä kehittämällä yhteisiä intensiivikursseja. Verkostoon kuuluu osallistujia Suomen lisäksi Islannista, Latviasta, Liettuasta, Ruotsista, Tanskasta sekä Virosta.

Kestävä kehitys oli keskeinen teema vuoden 2026 intensiivikurssilla “Sustainability in Healthcare”, joka toteutettiin maaliskuussa Kööpenhaminassa Tanskassa. Viisi päivää kestäneelle kurssille osallistui 27 sairaanhoitajaopiskelijaa ja yhdeksän opettajaa. Intensiivikurssi oli laajuudeltaan kolme opintopistettä (ECTS).

Intensiivikurssi piti sisällään asiantuntijaluentoja siitä, miten kestävä kehitys ilmenee esimerkiksi mielenterveyshoitotyössä sekä lasten ja perheen hoitotyössä. Xamkin hoitotyön lehtorin luento käsitteli luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia osana äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen elintapaohjausta.

Opiskelijat pohtivat hoitotyön ilmiöitä kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia tarkastellen.  He esittivät ryhmätöitä eri maiden terveydenhuollosta ja siitä, miten kestävän kehityksen ulottuvuudet ilmenevät erilaisissa asiakas- ja potilastapauksissa.

Kurssin aikana tutustuttiin Kööpenhaminan yliopistolliseen keskussairaalaan (Rigshospitalet). Siellä sairaanhoitajat esittelivät, miten Tanskassa noudatetaan kestävää kehitystä erikoissairaanhoidossa. Mainittakoon esimerkkinä, että monille sairaanhoitajille tutut metalliset kaarimaljat tekevät Tanskassa paluuta kertakäyttöisten, pahvista valmistettujen kaarimaljojen sijaan.

Lisäksi kurssin aikana vierailtiin Christianian vapaakaupungissa, jossa oppaiden johdolla kuultiin asukkaiden kokemuksia erityisesti ekologisuuden ja yhteisöllisyyden merkityksestä. Yksi mieleenpainuvimpia kokemuksia oli tutustuminen Christianian vaihtoehtoiseen, asukkaiden itsensä järjestämään terveysasemaan (Sundhedshuset). Terveysasemalla työskentelee vapaaehtoisia terveysavustajia. Lisäksi Christianian asukkaat sekä vierailijat pystyvät tapaamaan asemalla laillistettua lääkäriä tai sairaanhoitajaa ilman sosiaaliturvatunnuksen esittämistä. Opiskelijoiden kanssa käytiin hyvää keskustelua siitä, miten tällaisella toiminnalla voidaan edistää haavoittuvassa asemassa olevien potilaiden ja asiakkaiden hoitotyötä. Terveysasema tarjoaa matalan kynnyksen palveluja erityisesti niille, jotka kokevat Tanskan virallisen terveydenhuoltojärjestelmän etäiseksi tai turvattomaksi.

Intensiivikurssin opiskelijapalautteiden perusteella viikko auttoi opiskelijoita ymmärtämään, miten sosiaalinen tai kulttuurinen kestävä kehitys voi olla osana hoitotyötä. Opiskelijat saivat rohkaisua englannin kielen käyttämiseen ja mahdollisuuksia tutustua myös muiden opiskelijoiden kulttuuriin. 

Kestävyysajattelun edistäminen hoitotyön koulutuksessa

Intensiivikurssin opiskelijapalaute osoitti, että hoitotyön kestävää kehitystä käsittelevä syventävä opetus edisti hoitotyön opiskelijoiden ymmärrystä kestävästä kehityksestä. Koska intensiivikurssi antaa keskeisiä valmiuksia, niiden tulisi olla kaikkien hoitotyön opiskelijoiden ulottuvilla – siksi kestävän kehityksen opintojakso olisi tarpeellinen.

Hoitotyön kestävästä kehityksestä tulisi sisällyttää oma opintojakso hoitotyön koulutusohjelman opetussuunnitelmaan.  Ei riitä, että kestävän kehityksen periaatteita sisällytetään osaksi toisen opintojakson sisältöä. Kestävää kehitystä tarkasteltaessa hoitotyössä on tyypillistä, että hoitotyön opiskelijat osaavat esittää taloudellisia ja ekologisia näkökulmia. Kulttuurinen ja sosiaalinen periaate sen sijaan vaikuttaisivat jäävän vieraammiksi käsitteiksi.

Kestävän kehityksen sisällyttäminen selkeästi omana opintojaksonaan hoitotyön opetukseen auttaisi opiskelijoita ymmärtämään ja toteuttamaan kestävän kehityksen kaikkia periaatteita hoitotyössä. Se vahvistaisi opiskelijoiden näkökulmaa siitä, millä tavoin kestävä ajattelu ohjaa hoitotyötä käytännössä. Vaikka Xamkissa kestävyysajattelu on läsnä jo nyt hoitotyön opetuksessa, se kaipaisi enemmän näkyvyyttä.

Hoitotyön opetuksen ja TKI-toiminnan välinen yhteistyö voi edistää hoitotyön opiskelijoiden ymmärrystä kestävän kehityksen periaatteista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi moniammatillinen yhteistyö edistäisi opiskelijoiden työelämätaitoja. Esimerkiksi Xamkin Kestävän hyvinvoinnin tutkimusyksiköt- ja ryhmät, kuten Active Life Lab -tutkimuslaboratorio Mikkelissä, tarjoavat yhteistyömahdollisuuksia niin hoitotyön opettajille kuin myös opiskelijoille.

Hoitotyön opiskelijoita voi kannustaa opinnoissaan perehtymään syvällisemmin kestävän kehityksen teemoihin. Opinnot antavat opiskelijoille mahdollisuuksia suunnata mielenkiintoaan esimerkiksi opinnäytetöiden tai kansainvälisen liikkuvuuden osalta, johon kestävä kehitys voidaan yhdistää. Xamkin hoitotyön opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua esimerkiksi Norlys-verkoston intensiivikurssille, joka jatkaa kestävän kehityksen teemalla myös vuonna 2027. 

Vaikka kestävästä kehityksestä on käyty keskustelua jo pitkään, sen merkitys hoitotyön tulevaisuudessa korostuu. Hoitotyön koulutusohjelmassa kestävään kehitykseen liittyviä periaatteita olisi tärkeää avata enemmän ja sitoa niitä vahvemmin käytännön hoitotyöhön. Niemen ym. (2025) mukaan hoitotyön opiskelijat ovat esittäneet kehittämisehdotuksen siitä, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja niiden yhteydestä hoitotyöhön voisi olla oma opintojakso hoitotyön koulutuksessa. Aiheeseen voisi syventyä myös opinnäytetyössä. Erilaiset kestävää kehitystä käsittelevät workshopit eli työpajat, ryhmälähtöiset oppimismenetelmät (Team-based learning, TBL) tai teemaviikot ovat myös esimerkkejä siitä, miten ne ovat parantaneet hoitotyön opiskelijoiden ymmärrystä aiheesta (Hägg-Martinell 2025). Kestävän kehityksen periaatteita voi siis soveltaa eri opintojaksojen yhteyteen, vaikka aiheesta ei tällä hetkellä olisi olemassa omaa yksittäistä opintojaksoa opetussuunnitelman mukaisesti.