Hyvinvoinnin monet kasvot: hyvinvointi on enemmän kuin yksi mittari

Mitä hyvinvoinnilla tarkoitetaan?

Hyvinvointia on hyvin vaikea määritellä täsmällisesti tai lyhyesti. Hyvinvointi mielletään usein yksilön näkökulmasta omannäköisen ja merkitykselliseksi koetun elämän elämiseksi (Salonen & Konkka 2022). Sosiologi Erik Allardt (1976, 1993) jäsensi hyvinvoinnin klassisesti kolmeen ulottuvuuteen: having (elintaso ja resurssit), loving (sosiaaliset suhteet) ja being (itsensä toteuttaminen ja osallisuus). Jaottelu syntyi 1970-luvulla vastapainoksi ajattelulle, jossa hyvinvointi palautui aina taloudellisiin resursseihin. Sittemmin keskustelu on laajentunut: hyvinvointiin liitetään esimerkiksi onnellisuus, merkityksellisyys, tyytyväisyys, luottamus, turvallisuus ja terveys.

Hyvinvointia pyritään tietysti mittaamaan, ja Martela (2022) muistuttaakin, että myös mittaaminen edellyttää aina taustalleen teorian siitä, mitä hyvinvoinnilla kulloinkin tarkoitetaan. Arjessa hyvinvointi näyttäytyy helposti yksiulotteisena: sitä joko on tai ei ole. Kokemus kertoo kuitenkin muuta. Sama viikko voi sisältää levollisia yöunia ja silti levottomuutta, innostavia kohtaamisia ja silti yksinäisyyden häivähdyksen, vahvaa kehoa ja silti uupuneen mielen.

Hyvinvointi on harvoin pelkästään yksilön valintoja.

Hyvinvointi on harvoin pelkästään yksilön valintoja. Sen edellytykset rakentuvat kontekstuaalisesti erilaisissa palveluissa, työ- ja opiskeluympäristöissä, taloudellisissa reunaehdoissa, yhteisöissä ja kulttuurisissa odotuksissa. Viime vuosina hyvinvointikeskusteluun on noussut yhä vahvemmin myös luonnon ja planetaaristen rajojen merkitys. Kestävä hyvinvointi ei voi rakentua tavalla, joka heikentää tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia. Kun kehitämme hyvinvointiin vaikuttavia ratkaisuja, meidän on laajakatseisesti osattava tunnistaa hyvinvointia mahdollistavia tai sitä rajaavia tekijöitä.

Hyvinvoinnin monikasvoisuus

Hyvinvoinnin monikasvoisuus hahmottuu, kun tarkastelemme sen eri ulottuvuuksia. Fyysinen hyvinvointi on yksilöllisestäkin näkökulmasta enemmän kuin vaikkapa liikuntasuoritteet; se on unta, palautumista sekä ravinnon ja terveyden arkista tasapainoa. Psyykkinen hyvinvointi puolestaan on esimerkiksi tunteiden säätelyä ja toivoa. Psyykkistä hyvinvointia on kyky nähdä vaihtoehtoja silloinkin, kun paine kasvaa. Sosiaalinen hyvinvointi syntyy suhteissa: kuulumisen tunteessa, luottamuksessa ja nähdyksi tulemisen kokemuksessa. Merkityksellisyys siitä, että omalla toiminnalla on väliä, sitoo kokonaisuuden yhteen.

On hyvä muistaa, että hyvinvointi ei ole täydellisyyttä (Kupila 2023). Hyvinvointipuhe voi parhaimmillaan avata tilaa, mutta se voi myös kaventaa sitä. Hyvinvointipuheella voidaan luoda ihanteita, joihin harva mahtuu. Tämä synnyttää riittämättömyyden, ahdistuksen tai syyllisyyden tunteita ihmisissä, joilla voi syystä tai toisesta olla liikaa kannettavaa. Siksi tarvitsemme puhetapoja, joka on yhtä aikaa toiveikasta ja tarkkaa. Tarvitsemme kieltä, joka tunnistaa eriarvoisuuden ja ihmisten erilaiset elämäntilanteet. Lisäksi on hyvä erotella ne seikat joihin yksilö voi vaikuttaa, sellaisista rakenteista ja kulttuurisista merkityksistä, joita meidän on muutettava yhdessä. (Hyvinvointipuheesta ks. esim. Tanskanen 2024.)

Hyvinvointi on yksi Xamkin strategian kivijaloista. Koulutus, jatkuva oppiminen ja TKI-toiminta ruokkivat toisiaan: hankkeissa syntyvä tieto integroidaan oppimiseen, ja oppimisen kysymykset palaavat kehittämisen agendalle. Kun puhumme hyvinvoinnista, puhumme samalla vaikuttavuudesta. Vaikuttavassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa etsimme ratkaisuja kestävän hyvinvoinnin haasteisiin yhdessä työelämän ja kumppaneiden kanssa, vahvistamme avoimen tieteen toimintakulttuuria ja rakennamme systeemejä, jotka synnyttävät uusia toimintatapoja ja innovaatioita. Kansainvälisyys tuo työhön uuden mittakaavan: opimme eurooppalaisista ja globaaleista kumppanuuksista ja vastavuoroisesti tuomme osaamista alueelle.

Elo-kanavan merkitys asiantuntijoille hyvinvointikäsityksen rakentajana

Xamkin julkaisu-uudistuksessa syntyy kolme uutta ammatillisen julkaisemisen kanavaa, joista Elo keskittyy hyvinvointiin. Elo-kanavan päätoimittajana haluan tehdä näkyväksi yksinkertaisen mutta merkityksellisen ajatuksen: hyvinvoinnilla on monet kasvot, ja juuri siksi se ansaitsee moniäänistä keskustelua.

Ajattelen hyvinvointia isoäidin neliöistä virkatun peiton kaltaisena mosaiikkina. Jokainen neliö on virkattu hieman eri käsialalla, eri värisestä ja erilaisesta langasta. Kun neliöt liitetään yhteen, syntyy aina omanlaisensa kokonaisuus. Hyvinvoinnissa nämä ”neliöt” eivät kuitenkaan ole pysyvästi kiinni toisissaan, vaan elävät ja muuttuvat elämäntilanteiden, ympäristöjen ja yhteisöjen mukana.

Xamkin asiantuntijatyössä hyvinvointi näkyy monenlaisina kiinnostavina rajapintoina.

Xamkin asiantuntijatyössä hyvinvointi näkyy monenlaisina kiinnostavina rajapintoina. Terveyden ja hyvinvoinnin toimijat puhuvat toimintakyvystä ja riskitekijöistä, työelämän kehittäjät työn sujuvuudesta ja sitä tukevista rakenteista, kasvatus- ja opetusalalla kiinnostavat esimerkiksi arjen rytmit ja turvallisuus. Tutkimuksessa tarkastellaan usein mittareita ja mekanismeja. Digitaalisuuden lisääntyminen on tuonut mukanaan digitaalisen hyvinvoinnin käsitteen.

Jokainen näistä näkökulmista on perusteltu – ja silti yksinään riittämätön. Elo-kanava voi olla paikka, jossa emme kilpaile siitä, kenen hyvinvointikäsitys on ”oikein”, vaan rakennamme yhteistä kieltä: mitä kukin hyvinvoinnilla tarkoittaa, mitä jää katveeseen ja mihin olisi syytä tarttua seuraavaksi. Tällaisesta keskustelusta voi itää uusia tutkimus- ja kehittämiskysymyksiä, menetelmiä, innovaatioita ja pedagogisia ratkaisuja.

Tervetuloa kirjoittamaan Elo-kanavalle!

Asiantuntijoita inspiroi usein se, että oivallus muuttuu käytännöksi. Elo-kanavan tavoitteena on tarjota lukijalle työelämässä hyödynnettäviä toimintamalleja, menetelmiä, esimerkkejä ja pohdittavaa. Hyvinvoinnin monet kasvot -ajatus ei tarkoita, että kaikki on suhteellista tai ettei mistään voi sanoa mitään varmaa. Se tarkoittaa, että tarvitsemme useita karttoja samaan maastoon.

Elo-kanavan kunnianhimo voikin olla juuri tässä: tarjota paikka, jossa tutkimus, kokemus ja käytäntö kohtaavat ilman turhaa hierarkiaa. Paikka, jossa kompleksisuutta ei pelätä, vaan se käännetään vastuullisiksi valinnoiksi ja toiminnaksi. Kun katsomme hyvinvoinnin mosaiikkia yhdessä, ymmärrämme enemmän ja voimme tukea useampaa yksilöä, yhteisöä ja jopa koko planeettaa voimaan paremmin.

Tervetuloa mukaan kirjoittamaan ja keskustelemaan! Tehdään Elo-kanavasta paikka, jossa hyvinvoinnista puhutaan uteliaasti, vastuullisesti ja tutkimukseen nojaten.