Mitä on tulevaisuusvalmennus?

Tulevaisuusvalmennus on ryhmä- ja yksilövalmennuksesta muodostuva ohjauksellinen kokonaisuus, jonka aiheita ovat tulevaisuus ja sen tarkastelu sekä yleisestä että henkilökohtaisesta näkökulmasta. Tässä luvussa avataan lyhyesti valmennuksen teoriataustaa sekä muutamia keskeisiä termejä, jotka on hyvä pitää mielessä tätä opasta lukiessa.

Tulevaisuusvalmennuksen pohjana on hyödynnetty aiemmin Suomessa tehtyä tulevaisuuden tutkimus- ja kehittämistyötä. Iso inspiraation lähde valmennukselle on ollut esimerkiksi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen lanseeraama tulevaisuusohjauksen malli, jota on kehitetty 2010-luvulta lähtien. Kyseisessä mallissa hyödynnetään tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä ja tulevaisuusajattelun kehittämisen ja ohjauksen perusteita.

Tulevaisuustutkimus on tiedonala, joka pyrkii tuottamaan ymmärrystä mahdollisista tapahtumista ja kehityskuluista, joita tulevaisuudessa voi olla.

Tulevaisuusajattelun kehittäminen tarkoittaa oman, tulevaisuutta koskevan ajattelun laajempaa tarkastelua kriittisesti ja reflektoiden. Se ei siis tarkoita vain seuraavan omaan elämään liittyvän valinnan miettimistä.

Tulevaisuusohjauksessa tulevaisuutta pyritään tarkastelemaan niin, että se sisältää useita erilaisia mahdollisuuksia ja että siihen on mahdollista vaikuttaa omilla valinnoilla ja teoilla. Tulevaisuusohjausta hyödynnetään muun muassa useissa oppilaitoksissa opintojen ja työurien suunnittelun tukena. (Ollila ym. 2022, 417–421).

Tulevaisuusvalmennuksella on paljon yhtymäkohtia näiden tulevaisuusohjauksen periaatteiden kanssa. Valmennuksen tarkoituksena on tukea nuorten halua tehdä tulevaisuutta koskevia valintoja sekä vahvistaa heidän tulevaisuusajatteluaan, itsetuntemustaan ja resilienssiään.

Resilienssi tarkoittaa kykyä toimia, vaikka ympäristö muuttuu ja on epävarma (Sitra 2024b).

Nuori on aktiivinen toimija

Tulevaisuusvalmennus edistää osallistujien sosiaalisia taitoja, kykyä tunnistaa omaa osaamista ja työelämävalmiuksia. Pohjimmiltaan tulevaisuusvalmennus haluaa tarjota nuorille ohjausta, joka auttaa toivotunlaisen ja mielekkään elämän hahmottamisessa sekä oman polun löytämisessä.

Tavoitteena on herätellä nuorissa optimismia ja toiveikkuutta tulevaisuutta kohtaan. Pyrkimyksenä on myös vahvistaa ajatusta siitä, että monista uhkakuvista ja ehkä heikoistakin näkymistä huolimatta tulevaisuuden kehityskulkuihin on mahdollista vaikuttaa ja että nämä kehityskulut voivat tuoda mukanaan mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Tulevaisuusvalmennuksen kehittämistyössä painotetaan erityisesti nuorisotyöllistä näkökulmaa, jossa korostuvat toiminnallisten, pelillisten ja luovien menetelmien hyödyntäminen sekä nuorilähtöisyys.

Nuorilähtöisyys tarkoittaa sitä, että nuorella itsellään on iso aktiivinen rooli toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Ohjaus on vuorovaikutusta

Tärkeä elementti nuorisotyössä on myös kohtaaminen, jonka kautta nuoria tuetaan kohti hyvää elämää ja eettisyyttä (Cederlöf 2017, 68–69).

Tulevaisuusvalmennuksen keskeisimpiä tavoitteita onkin antaa nuorille mahdollisuus keskustella tulevaisuuteen liittyvistä ajatuksista, mielikuvista ja tunteista luotettavan aikuisen kanssa, jolla ei ole sellaista arviointivastuuta kuin esimerkiksi opettajalla.

On oleellista, että valmennuksessa on riittävästi aikaa ja tilaa käsitellä tulevaisuutta laajasti sekä osoittaa aitoa kiinnostusta kunkin nuoren omia pohdintoja kohtaan, liittyivät ne sitten kaukaiseen tulevaisuuteen tai arjen ajankohtaisiin tilanteisiin.

Tulevaisuusvalmennus voidaankin nähdä vuorovaikutuksena: yhdessä tapahtuvana menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden välisten suhteiden ihmettelynä, jossa hyödynnetään tukena erilaisia harjoituksia.

Pelimäinen lähestymistapa

Tulevaisuusvalmennuksessa korostuvat toiminnallisuus ja aktiivisen tekemisen kautta oppiminen enemmän kuin perinteiset luennot ja esitelmät, joissa nuoret jäävät helposti passiivisen vastaanottajan rooliin. Esimerkiksi erilaiset pelit ovat toimineet hyvin ohjauksellisina työkaluina.

Valmennuksissa on huomattu, että omien ajatusten ja huolien kertominen on nuorille usein helpompaa pelimäisen harjoituksen sisällä kuin esimerkiksi oppituntia muistuttavassa tilanteessa. Tälle ilmiölle on looginen selitys: Pelaamiseen liittyy aina oma erityinen leikinkaltainen tila, jossa vallitsevat omat säännöt ja johon osallistujat voivat uppoutua, ikään kuin irrottautua hetkeksi arkitodellisuudesta.

Hollantilainen kulttuurihistorioitsija Johan Huizinga (1984, 17–21) on kuvannut tätä käsitteellä pelin taikapiiri, jota on laajalti käytetty muun muassa pelitutkimuksessa.

Tulevaisuusvalmennuksessa tämä pelin taikapiiri toimii oppimisympäristönä, jossa nuorten on helpompi heittäytyä spekuloimaan erilaisilla tulevaisuusvisioilla.

Pelin sisällä on helppo hyväksyä se, ettei vääriä vastauksia ole. Näin osallistujat ja valmentaja uskaltavat yhdessä pohtien tuottaa luovia ja mielikuvituksellisia skenaarioita.

Peliympäristö tekee visioinnista myös tasa-arvoisempaa. Moni tavallisesti vaitonaisempi nuori on nimenomaan pelin kautta rohkaistunut osallistumaan keskusteluihin. Näiden harjoitteiden avulla on luontevasti päästy puhumaan nuorten kanssa siitä, millaista tulevaisuutta he oikeastaan toivovat.

Tulevaisuustaitojen harjoittelua

Tulevaisuusajattelun lisäksi valmennuksessa on tarkoitus vahvistaa nuorten tulevaisuustaitoja.

Tulevaisuustaidot edistävät ihmisen kykyä arvioida omia tulevaisuuskuviaan, arvojaan ja tulevaisuutta koskevia uskomuksiaan. Samalla tulevaisuustaidot tukevat valmiuksia osallistua tulevaisuutta koskevaan keskusteluun ja siihen liittyvien valintojen ja päätösten tekoon. (Ollila & Hujala 2004, 404).

Tulevaisuuteen liittyviä taitoja on määritelty monilla eri tavoilla. Esimerkiksi Anu Haapala (ent. Mikkonen) on kirjoittanut tulevaisuusvalmiuksista jo 2000-luvun alussa (Haapala 2002). Hänen määritelmiään on hyödyntänyt myös Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus omassa tulevaisuustaitojen kuvauksessaan, jota on hyödynnetty tässä oppaassa esiteltävän tulevaisuusvalmennuksen suunnittelussa.

Ollila ja Hujala (2022, 403) avaavat, että tämän määritelmän mukaan tulevaisuustaitoihin kuuluvat muun muassa:

• moninaisten tulevaisuuksien hahmottaminen
• systeemiajattelu ja ymmärrys maailman kompleksisuudesta
• epävarmuuden hyväksyminen
• aikaperspektiivi
• kriittinen ajattelu
• itsereflektio, arvoreflektio
• vastuullisuus.

Moninaisten mahdollisten tulevaisuuksien hahmottaminen tarkoittaa tulevaisuuden näkemistä avoimena kokonaisuutena, joka voi kehittyä moneen eri suuntaan. Erilaisten tulevaisuuksien sekä niihin liittyvien mahdollisuuksien kuvittelu rikastaa tulevaisuusajattelua ja laajentaa samalla pohjaa tulevaisuuteen liittyvien valintojen tekemiselle (Ollila & Hujala 2022, 403–404).

Tämän päivän maailma on pullollaan monimutkaisia ilmiöitä, jotka vuorovaikutuksessa toistensa kanssa muovaavat kaikkien ihmisten yhteistä tulevaisuutta. Systeemiajattelun vahvistaminen tukee ihmisen ymmärrystä tällaisesta maailman kompleksisuudesta.

Systeemiajattelu tarkoittaa kykyä hahmottaa erilaisten maailmaa muuttavien ilmiöiden välisiä riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteita sekä kykyä ymmärtää yksittäisten muutosten vaikutusta suurempiin kokonaisuuksiin (Ollila & Hujala 2022, 403).

Toisaalta tulevaisuutta ei voi hallita, ja siihen liittyvä epätietoisuus voi tuntua ahdistavalta. Epävarmuuden hyväksyminen tarkoittaa taitoa suunnata ajattelua ja toimintaa tulevaisuuteen siitäkin huolimatta, että toiminnan seurauksista ei ole varmuutta (Ollila & Hujala 2022, 405).

Epävarmuuden hyväksyminen liittyy läheisesti myös aiemmin mainittuun resilienssin vahvistumiseen.

Aikaperspektiivin pohtiminen liittyy käsitykseen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisestä suhteesta. Tulevaisuustaitojen näkökulmasta oleellista on ymmärrys siitä, miten käsitys menneestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta vaikuttaa ajatteluun ja toimintaan. (Ollila & Hujala 2022, 404).

Kriittinen ajattelu puolestaan tarkoittaa tulevaisuuskuvien, erilaisten skenaarioiden ja niihin vaikuttavien uskomusten arviointia. Lisäksi se tarkoittaa kriittistä itsereflektiota omaa tulevaisuusajattelua kohtaan. (Ollila & Hujala 2022, 404–406). Tulevaisuustaitoihin kuuluu oleellisesti myös kyky arvioida sitä, mitkä tulevaisuutta koskevat ajatukset ovat omia ja mitkä mahdollisesti muiden tuottamia.

Tärkeää on myös pohtia sitä, miten erilaiset valinnat vaikuttavat muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Tämä on esimerkki vastuullisuudesta, joka on yksi keskeinen tulevaisuustaito (Ollila & Hujala 2022, 405).

Myöhemmin tässä oppaassa kuvataan tulevaisuusvalmennuksen etenemistä ja sitä, millä tavoin edellä mainitut tulevaisuustaidot käytännössä näkyvät valmennuksessa.

Yläosan kuva: Tekoälylle dreamstudio.ai annettu kehote “distant future working life different skills”.