Artikkeli lyhyesti
Haaste: Kaakkois-Suomen vetytalous on vielä investointipäätöksiä odottavassa kehitysvaiheessa, ja yritysten valmiudet ja osaamistarpeet vaihtelevat.
Ratkaisu: Sen vuoksi on tärkeää kehittää koulutusta ennakoivasti sekä tiivistää yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä.
Hyöty: Oikea-aikaisesti rakennettu osaaminen voi paitsi vastata tuleviin työvoimatarpeisiin, mutta myös vahvistaa alueen houkuttelevuutta vetytalousinvestoinneille.
Vetytalous on noussut keskeiseksi ratkaisuksi ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä teollisuuden uudistamisessa Euroopassa ja Suomessa. Siirtymä vähähiiliseen energia- ja tuotantojärjestelmään avaa uusia mahdollisuuksia erityisesti energiaintensiivisille aloille, liikenteelle sekä teollisille arvoketjuille (Euroopan komissio 2020; H2 Cluster 2023). Samalla se luo perustan kokonaan uusille liiketoimintamalleille ja markkinoille. Kaakkois-Suomi tarjoaa tälle murrokselle hyvän ympäristön: vahvan teollisen perinteen, logistisen sijainnin ja biogeenisen hiilidioksidin keskittymän (Suomen Vetylaakso Ry 2024).
Osaajatarpeen ennakoidaan kasvavan merkittävästi vetytalouden arvoketjujen kehittyessä uusiutuvan sähkön tuotannosta ja vedyn valmistuksesta sen varastointiin, jakeluun ja loppukäyttöön. Vetyklusterin vuoden 2026 tiekartan mukaan Suomeen olisi syntynyt 2035 mennessä 100 000 työpaikkaa vetytalouden ansiosta ja toimenpidelistaukseen on nostettu riittävän osaamisen varmistaminen vetytalouden kasvuun (H2 Cluster 2026, 7, 9). Samaan aikaan esimerkiksi Kymenlaakso kuuluu niihin maakuntiin, joissa sähköalan työvoiman määrä on viime vuosina vähentynyt ja samalla alan eläköitymispaine on maan korkeimpia (MDI 2026).
Keskeinen kysymys on, kohtaavatko yritysten osaamistarpeet, koulutustarjonta ja alueellinen kehittämistoiminta riittävän hyvin vai hidastaako niiden välinen kuilu vetytalouden kehitystä. Artikkelissa tarkastellaan Kaakkois-Suomen alueella toimivien yritysten tämänhetkistä käsitystä vetytalouden tilasta ja osaamistarpeista. Osaamistiekartan avulla hahmotellaan, miten yritykset ja koulutuksen kehittäjät voivat yhdessä vahvistaa tulevaisuuden osaamispohjaa, ja kootaan ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi alueen toimijoille.
Vetytalouden näkymät kaakkoissuomalaisissa yrityksissä
Keväällä 2026 toteutetussa kyselyssä kartoitettiin vetytalouden ja P2X-teknologioiden merkitystä Kaakkois-Suomessa toimiville yrityksille. Aineisto kerättiin puhelinhaastattelukierroksena, johon osallistui yhteensä 53 yritystä. Haastattelut kohdennettiin eri toimialoja edustaville organisaatioille, jotka voivat kytkeä vetytalouden arvoketjuun. Vastaajat jaettiin neljään ryhmään: 1) energia ja verkot 2) suunnittelu ja konsultointi 3) logistiikka, varastointi ja meri 4) teollisuus, valmistus ja teknologia.
Vetytalouden ja P2X-teknologioiden asema alueen yrityskentässä näyttäytyy siirtymävaiheessa olevana (kuva 1). Haastattelujen perusteella ilmiö on laajasti tunnistettu, mutta sen konkreettinen kytkentä yritysten nykytoimintaan vaihtelee selvästi yritysryhmittäin.
Suunnittelu- ja konsultointiyrityksissä vetytalous näkyy jo osana projektitoimintaa, mikä heijastuu vahvana uskona alan kehitykseen ja kiinnostuksena osaamisen vahvistamiseen. Energia- ja verkkoyhtiöissä vetytalous nähdään useammin tulevaisuuden mahdollisuutena, vaikka uusia rooleja kehittyvissä arvoketjuissa tunnistetaan jo nyt. Teollisuus-, valmistus- ja teknologiayrityksissä näkemykset jakautuvat voimakkaasti, eikä vetytaloutta vielä laajasti koeta liiketoiminnan kannalta merkitykselliseksi. Logistiikka- ja merialalla kiinnostus kohdistuu erityisesti vetypohjaisiin polttoaineisiin ja niiden tulevaisuuden käyttömahdollisuuksiin.

Haastatteluissa vetytalouden kehittyminen nähtiin pääosin ehdollisena. Yritykset arvioivat kehityksen riippuvan erityisesti investointien toteutumisesta, markkinakehityksestä, kustannuskilpailukyvystä, infrastruktuurin rakentumisesta sekä sääntelyn selkeytymisestä.
Yritysten osaamis- ja valmiustilanne heijastaa samaa kehitysvaihetta (kuva 2). Osa yrityksistä tunnistaa jo osaamisvajeita ja kehittämistarpeita, mutta huomattava osa vastaajista ei vielä osannut arvioida omaa valmiustasoaan. Tämä viittaa siihen, että monissa yrityksissä vetytalouden vaikutuksia omaan toimintaan ei ole vielä tarkasteltu riittävän konkreettisella tasolla. Niissä yrityksissä, joissa osaamistarpeita tunnistettiin, ne liittyivät erityisesti teknologioihin, henkilöstön osaamiseen, turvallisuuteen sekä uusien liiketoimintamallien ymmärtämiseen.

Kaiken kaikkiaan tulokset viittaavat siihen, että vetytalouden nykytilaa Kaakkois-Suomessa leimaa ennen kaikkea yritysten erilainen kypsyystaso. Vetytalous ei vielä ole useimmille yrityksille konkreettinen liiketoiminnan kehittämiskohde, mutta haastattelujen perusteella kiinnostus osaamisen kehittämiseen ja yhteistyöhön on vahvaa niissä yrityksissä, joissa tulevaisuuden mahdollisuuksia on jo tunnistettu.
Vetytalouden osaamistarpeet kehittyvät vaiheittain
Vetytalouden osaamistarpeita on tarkasteltu aiemmin myös alueen oppilaitoskentän näkökulmasta (Rahiala & Huhtanen 2025). Artikkelissa tuodaan esiin, että ”oppilaitokset ovat heränneet vetytalouden mahdollisuuksiin, mutta koulutusrakenteet ovat vasta rakentumassa”. Oppilaitosnäkökulmasta suurimpina esteinä alan koulutuksen kehittymiselle nähdään muun muassa osaamistarpeen määrittely, opettajien osaaminen, resurssit ja työelämätarpeen puuttuminen. (Rahiala & Huhtanen 2025.)
Yrityskysely vahvistaa oppilaitosten esiin tuomia havaintoja. Selkeä työelämätarve ei ole vielä kaikilta osin konkretisoitunut, ja osaamistarpeiden määrittely koetaan haastavaksi. Yrityksissä korostuvat kehityksen ehdollisuus ja investointiepävarmuus, mikä hidastaa osaamistarpeiden konkretisoitumista, vaikka osaamisen merkitys yleisellä tasolla tunnistetaan laajasti. Vastaava ilmiö tunnistetaan myös kansainvälisesti: vetytalouden työvoimakysynnän ennakointia vaikeuttaa erityisesti alan kehittymättömyys, mutta myös politiikkaan, investointeihin ja ajoitukseen liittyvä epävarmuus (Hydrogen Skills Alliance 2024, 4).
Kaakkois-Suomessa osaamisen kehittämiseen vaikuttavat myös alueen teollinen perinne, logistinen sijainti sekä metsäteollisuuden prosesseissa syntyvä biogeeninen hiilidioksidi.
Tulokset viittaavat siihen, että vetytalouden osaajatarve ei synny kaikilla toimialoilla samanaikaisesti, vaan kehittyy vaiheittain investointien edetessä. Kuinka yritykset ja oppilaitokset sitten voisivat varautua tulevaan ja ennakoivasti toimia osaamistarpeiden suhteen? Kuvassa 3 on ehdotus Kaakkois-Suomen vetytalouden osaamistiekartaksi, joka on rakennettu oppilaitos- ja yrityshaastatteluihin sekä kansainväliseen kirjallisuuteen pohjautuen (European Hydrogen Skills Strategy 2023, 19–23, 28–33, 36–37; Hy2Market 2025, 45-61; Rahiala & Huhtanen 2025).

Kaakkois-Suomen osaamispolku vetytalouteen
Osaamistiekartta yhdistää vetytalousinvestointien etenemisen ja osaamisen kehittämisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Lähtökohtana on, että kehityskohteet muuttuvat investointiprosessin edetessä. Kaakkois-Suomessa osaamisen kehittämiseen vaikuttavat myös artikkelin alussa mainitut alueen teollinen perinne, logistinen sijainti sekä metsäteollisuuden prosesseissa syntyvä biogeeninen hiilidioksidi.
Kaakkois-Suomen vetytalous on vuonna 2026 edelleen varhaisessa kehitysvaiheessa, eikä alueella ole vielä tehty lopullisia investointipäätöksiä vedyn tuotanto- tai Power-to-X-laitoksista. Investointien näkökulmasta alue sijoittuu siten edelleen tiekartan ensimmäiseen vaiheeseen, esiselvitysten ja valmistelun vaiheeseen, jossa keskeistä ei ole kokonaan uusien koulutusalojen rakentaminen, vaan olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ja sen kytkeminen vetytalouden mahdollisuuksiin.
Yrityksille keskeinen viesti on, että osaamisen kehittämistä ei kannata siirtää investointipäätösten jälkeiseen aikaan.
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan pitkä teollinen historia etenkin metsäteollisuudessa on synnyttänyt osaamista kemiallisista prosesseista, automaatiosta, kunnossapidosta, energiatehokkuudesta ja teollisuuden sivuvirroista. Haminan–Kotkan satama sekä Kouvolan logistiikkakeskittymä tarjoavat osaamispohjaa teollisten tuotteiden käsittelyyn, varastointiin ja kansainvälisiin kuljetusketjuihin. Tässä vaiheessa tulisikin keskittyä nykyosaamisen kartoittamiseen, vetytalouden perusteiden ymmärtämiseen sekä mahdollisten tulevien roolien tunnistamiseen osana kehittyviä arvoketjuja.
Tiekartan seuraavissa vaiheissa investointipäätösten, rakentamisen ja tuotannon käynnistyessä painopiste siirtyy yhä käytännönläheisempään tekniseen osaamiseen, rekrytointeihin sekä täydennys- ja muuntokoulutukseen. Kaakkois-Suomessa tämä tarkoittaa nykyisten koulutusten täydentämistä vetytalouden näkökulmilla sekä uusien sisältöjen kehittämistä niille osa-alueille, joihin alueella ei vielä ole valmista osaamispohjaa.
Metsäteollisuuden prosesseissa syntyvä biogeeninen hiilidioksidi luo esimerkiksi mahdollisuuksia synteettisten polttoaineiden ja kemikaalien valmistukseen, mikä kasvattaa tarvetta hiilidioksidin talteenottoon, jatkojalostukseen sekä Power-to-X-prosessien hallintaan liittyvälle osaamiselle. Samalla yrityskysely osoittaa, että osaamistarpeet eivät rajoitu teknologiaan, vaan liittyvät myös turvallisuuteen, sääntelyyn, liiketoimintamalleihin ja kokonaisjärjestelmien ymmärtämiseen. Näitä sisältöjä voidaan integroida nykyisiin koulutuksiin tai kehittää uusina modulaarisina koulutuskokonaisuuksina.
Viimeisenä siirrytään varsinaiseen vakiintuneeseen tuotantovaiheeseen ja klusterin kasvattamiseen, jossa keskiössä on esimerkiksi erikoisosaamisen syventäminen ja joustavien koulutuspolkujen ja tutkimus- ja koulutusympäristöjen ylläpitäminen.
Voidaanko ennakoivalla osaamisen kehittämisellä paitsi vastata tulevien investointien tarpeisiin myös vahvistaa alueen vetovoimaa siten, että osaamisesta itsestään muodostuu vetytalousinvestointeja houkutteleva kilpailutekijä?
Ensimmäisiä askelia tiekartan toteuttamisessa on jo nähtävissä. Alueen ammattioppilaitos Eduko kehittää parhaillaan vedyn tuotantoon, asennukseen, huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä osaamiskokonaisuuksia, ja LUT-yliopistossa vetytalouteen liittyviä sisältöjä on sisällytetty esimerkiksi Renewable Power-to-X Economy -maisteriohjelmaan (LUT-yliopisto 2026). Nämä avaukset tukevat tiekartan tavoitetta siirtyä osaamisen kehittämisessä investointien valmisteluvaihetta pidemmälle jo ennen suurten teollisten investointien toteutumista.
Seuraavat askeleet osaamisen kehittämisessä
Kaakkois-Suomen yrityskyselyn tulokset osoittavat, että vetytalous ei enää ole alueen yrityksille pelkkä etäinen tulevaisuuden teema, mutta se ei ole myöskään vielä konkretisoitunut monellakaan toimialalla. Osaamisen kehittäminen reagoi usein viiveellä markkinakehitykseen, mikä voi johtaa työvoimapulaan, projektien viivästymiseen ja kasvaviin kustannuksiin (ILO 2025, 6–7).
Yrityksille keskeinen viesti on, että osaamisen kehittämistä ei kannata siirtää investointipäätösten jälkeiseen aikaan. Henkilöstön nykyosaamisen tunnistaminen, vetytalouden perusteiden ymmärtäminen sekä osallistuminen koulutusten suunnitteluun ovat toimenpiteitä, joita voidaan käynnistää jo tällä hetkellä.
Yritysaineiston perusteella koulutusten kehittäjien ei kannata jäädä odottamaan, että yritysten osaamistarve on täysin selkeä ja määrällisesti osoitettavissa. Koulutusorganisaatioiden tulisi edistää opettajien osaamista ennakoiden ja vetytalouden teemoja tulisi seuraavaksi integroida nykyisiin koulutuksiin.
Tiekartasta voidaan nostaa myös yhteisiä askelmerkkejä, joita voidaan käydä heti toteuttamaan. Näitä ovat:
1. matalan kynnyksen vetytalouden perusymmärrystä vahvistavien koulutusten saatavuus alueen toimijoille
2. tiiviimpi vuoropuhelu yritysten, oppilaitosten ja alueellisten kehittäjien välillä
3. alueen tutkimus- ja koulutusympäristöjen laajempi hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä ja yritysyhteistyössä.
Keskeinen kysymys onkin, voidaanko ennakoivalla osaamisen kehittämisellä paitsi vastata tulevien investointien tarpeisiin myös vahvistaa alueen vetovoimaa siten, että osaamisesta itsestään muodostuu vetytalousinvestointeja houkutteleva kilpailutekijä.
Tämän julkaisun laatimisessa tekijät ovat käyttäneet tekoälytyökalua M365 Copilot tekstin jäsentelyssä ja kielenhuollossa. Tekijät ovat tarkistaneet ja muokanneet työkalun laatimaa sisältöä ja ottavat täyden vastuun teoksen sisällöstä.
Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen -hanke vahvistaa Kaakkois-Suomen valmiuksia vetytalouden ja Power-to-X-ratkaisujen hyödyntämiseen. Hankkeessa lisätään alueen yritysten, oppilaitosten ja muiden toimijoiden tietoa vetytalouden mahdollisuuksista, tunnistetaan tulevaisuuden osaamistarpeita sekä edistetään vetytalouteen liittyvien investointien, liiketoiminnan ja yhteistyöverkostojen kehittymistä. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2024–28.2.2027. Rahoittajana toimii Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).
Lähteet
A Hydrogen Strategy for a Climate Neutral Europe. 2020. Euroopan komissio. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://energy.ec.europa.eu/system/files/2020-07/hydrogen_strategy_0.pdf [viitattu 13.10.2026].
European Hydrogen Skills Strategy. 2023. Green Skills for Hydrogen: European Hydrogen Skills Strategy. PDF-dokumentti. Saatavissa:https://greenskillsforhydrogen.eu/wp-content/uploads/2023/11/D2.2-Skills-Strategy-02-11-2023.pdf [viitattu 13.10.2026].
H2 Cluster. 2026. Vetytalouden tiekartta Suomelle: Euroopan kilpailukykyisin vetytalous. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://h2cluster.fi/wp-content/uploads/2026/04/Vetytalouden_tiekartta.pdf [viitattu 13.10.2026].
H2 Cluster. 2023. Industry-led hydrogen economy strategy for Finland published. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://h2cluster.fi/industry-led-hydrogen-economy-strategy-for-finland-published/ [viitattu 13.10.2026].
Hydrogen Skills Alliance. 2024. Hydrogen Workforce Assessment.
Hy2Market. 2025. Training Guidelines. Hy2Market-WP6 D6.3-Training Guidelines-25/02.
International Labour Organization. 2025. Powering the Future: Green Hydrogen and the Workforce of Tomorrow.
LUT-yliopisto. 2026. Renewable Power-to-X Economy -maisteriohjelma. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.lut.fi/fi/opiskelu/tekniikan-ala/tekniikan-maisteriohjelmat/masters-programme-renewable-power-x-economy [viitattu 13.10.2026].
MDI. 2026. Sähköisten alojen tila ja tulevaisuus. Loppuraportti.
Rahiala, S. & Huhtanen, T. 2025. Vetytalous tarvitsee osaajia – mutta mistä he tulevat? LAB Pro. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/vetytalous-tarvitsee-osaajia-mutta-mista-he-tulevat/ [viitattu 13.10.2026].
Suomen Vetylaakso ry. 2024. Vetytaloudesta Kaakkois-Suomen teollisen nousun uusi voimavara. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://suomenvetylaakso.fi/en/vetytaloudesta-kaakkois-suomen-teollisen-nousun-uusi-voimavara/ [viitattu 13.10.2026].
VETY – Vihreän vedyn osaamista Kymenlaaksoon. 2026. Eduko. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.eduko.fi/hanke/vety/ [viitattu 13.10.2026].
Lisenssi
Viittausohjeet
Huhtanen, T. & Rahiala, S. 2026. Yrityskyselystä osaamistiekartaksi – vetytalouden osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Kesto-verkkojulkaisu. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261109141730.