Radiaalisahatavaralla tarkoitetaan sahatavaraa, jossa vuosilustojen suunta muodostaa kappaleen leveään pintaan nähden tyypillisesti 60–90 asteen kulman (kuva 1). Tällainen rakenne saavutetaan sahaamalla tukki siten, että sahatavaran syysuunta vastaa mahdollisimman hyvin puun säteittäistä rakennetta. (Puuinfo Oy 2020.)

Radiaalisahatavara on mittapysyvyydeltään tavanomaista tangentiaalisahatavaraa parempaa, koska puun kosteuselämisestä aiheutuvat muodonmuutokset, kuten kuperoituminen ja kieroutuminen, ovat vähäisempiä. Lisäksi radiaalisahatavaralle ovat ominaisia tasainen syykuvio, hyvä kulutuskestävyys ja korkealaatuinen ulkonäkö, minkä vuoksi sitä käytetään vaativissa puutuotteissa sekä näkyvissä sisä- ja ulkorakenteissa. Radiaalisahauksesta käytetään kansainvälisessä kirjallisuudessa myös nimitystä kvarttisahaus (quarter sawing). Menetelmän teollista hyödyntämistä rajoittavat kuitenkin monivaiheisempi sahausprosessi, alhaisempi saanto ja korkeammat tuotantokustannukset verrattuna yleiseen pohjoismaiseen sahauskäytäntöön. (Puuinfo Oy 2020.)
Radiaalisahatavara tarjoaa mahdollisuuden nostaa järeiden mänty- ja kuusitukkien jalostusarvoa sekä kehittää uusia korkean lisäarvon puutuotteita suomalaiselle puutuoteteollisuudelle. Tuotannon ja markkinoiden kehittämisen kannalta keskeisiä tutkimus- ja kehityskohteita ovat radiaalisahatavaran määrittely, käyttösovellusten tarkentaminen, raaka-aineen saatavuus sekä sahausteknisten ratkaisujen optimointi. Yhtenäiset määritelmät ja tuotantoperiaatteet luovat perustan tuotteistamiselle, tuotannon tehostamiselle ja kansainvälisen markkinapotentiaalin arvioinnille.
Suomen metsävarat muodostavat merkittävän raaka-ainepohjan puutuoteteollisuudelle, mutta puuraaka-aineen arvon tehokas hyödyntäminen edellyttää perinteisten tuotantomenetelmien rinnalle uusia, korkeamman jalostusarvon tuotteisiin tähtääviä ratkaisuja. Erityisesti järeän mänty- ja kuusiraaka-aineen ominaisuuksien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia erikoistuneiden sahatavara- ja jatkojalosteiden kehittämiseen. Yhtenä vaihtoehtona tähän on radiaalisahaus, jossa sahausgeometrialla pyritään tuottamaan sahatavaraa, jonka vuosilustojen suuntautuminen poikkeaa tavanomaisesta tangentiaalisesti sahatusta puutuotteesta.
Radiaalisahatavaran potentiaali perustuu sen rakenteellisiin, visuaalisiin ja jatkojalostuksen kannalta kiinnostaviin ominaisuuksiin. Tuotantomenetelmän hyödyntämisessä keskeisiä tarkastelukohteita ovat soveltuvan raaka-aineen saatavuus, sahausasetelmien ja tuotantoteknologian optimointi, materiaalitehokkuus sekä tuotteiden laadullinen määrittely. Teknisen toteutettavuuden lisäksi kaupallinen hyödyntäminen edellyttää radiaalisahatavaralle soveltuvien käyttökohteiden, asiakasryhmien ja arvoketjujen tunnistamista.
Tässä artikkelissa tarkastellaan Radinno-hankkeessa toteutettuja tutkimuksia ja havaintoja radiaalisahauksen mahdollisuuksista, jolla voidaan lisätä suomalaisen mänty- ja kuusiraaka-aineen jalostusarvoa. Tarkastelu yhdistää metsävaratietoa, sahaustekniikkaa, tuotekonsepteja sekä markkina- ja käyttäjälähtöisiä näkökulmia. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva radiaalisahatavaran tuotannon teknisistä ja kaupallisista edellytyksistä sekä tunnistaa mahdollisuuksia menetelmän hyödyntämiseen korkean jalostusarvon puutuotteiden valmistuksessa.
Radiaalisahatavaran laatuvaatimukset
Radiaalisahatuotteille ei Suomessa ole toistaiseksi omaa laatuluokitusta. Tuotteiden laadun määrittelyssä voidaan kuitenkin hyödyntää pohjoismaista sahatavaran lajitteluohjetta, joka tarjoaa hyvän lähtökohdan mänty- ja kuusipohjaisten radiaalituotteiden tuotannolle. Soveltuvan sahaustekniikan valinnassa ja optimoinnissa keskeistä on tavoitella radiaalisahatavaralle ominaisia laatutekijöitä, kuten tasaista syykuviota, johon vaikuttavat sydänpuun osuus ja vuosilustojen tiheys, sekä hyvää mittapysyvyyttä, joka perustuu vuosirenkaiden mahdollisimman kohtisuoraan suuntautumiseen tuotteen pintaan nähden.
Tuotteelle asetetut oksattomuusvaatimukset vaikuttavat puolestaan merkittävästi valmistusmääriin, tuotantokustannuksiin ja sahausvaiheen raaka-ainehävikkiin. Hankkeen työpajoissa puualan yritykset arvioivat liiketoiminnallisesti kannattavammaksi vaihtoehdoksi terveoksaisen tai vähäoksaisen massiiviradiaalituotteen valmistamisen täysin oksattoman tuotteen sijaan, koska tällöin saanto paranee ja tuotantokustannukset pysyvät hallittavampina.
Radiaalisahatuotteiden kaupallisessa luokittelussa voidaan hyödyntää standardien ISO 24294:2021 ja EN 844:2019 mukaista yhtenäistä kansainvälistä terminologiaa, jossa sahatavara luokitellaan pinnan syykulman perusteella eri luokkiin. Casselbrant ym. (2000) esittävät luokittelun kirjassaan, jossa syykulmat on jaoteltu luokkiin 45–90°, 60–90° ja 80–90°.
Standardit huomioivat lisäksi ydinsäteiden esiintymisen ja näkyvyyden eri puulajeilla. Mänty- ja kuusipuulla ydinsäteet ovat yleensä pieniä ja vaikeasti havaittavia ilman tarkastelua, mutta ne osallistuvat puun luonnollisen visuaalisen ilmeen muodostumiseen. Kuvasta 2 nähdään, että sopivissa valaistusolosuhteissa ydinsäteet voivat näkyä pinnalla ohuina, himmeän peilimäisinä kuvioina, jotka korostavat puuaineen rakennetta. (Bjelin Group s.a.)

Radiaalisahatun männyn ja kuusen teknisiä ja esteettisiä ominaisuuksia voidaan edelleen parantaa lämpö- ja pintakäsittelyjen avulla. Lämpökäsittely alentaa puun tasapainokosteutta, vähentää kosteuselämistä sekä parantaa biologista kestävyyttä, minkä seurauksena materiaalin mittapysyvyys ja säänkestävyys paranevat erityisesti vaativissa käyttöolosuhteissa.
Lämpökäsittelyn lisäksi radiaalisahatavaran jalostusarvoa voidaan kasvattaa mekaanisilla ja kemiallisilla pintakäsittelyillä. Erityisesti pintaharjaus korostaa puun vuosilustorakennetta poistamalla pinnasta pehmeämpää varhaispuuta ja tuomalla esiin tiheämpää kesäpuuta. Tämä lisää pinnan kolmiulotteisuutta ja korostaa puun luonnollista ulkonäköä sekä luo hyvän pohjan jatkokäsittelyille, kuten öljyille, vahoille ja kuultaville puunsuojille. Lämpö- ja pintakäsittelyjen yhdistäminen mahdollistaa korkean lisäarvon radiaalisahatuotteiden valmistuksen julkisivu- ja sisustustuotteisiin, joissa yhdistyvät hyvä mittapysyvyys, tekninen suorituskyky ja esteettinen laatu. (Oy Lunawood Ltd 2023.)
Hankkeessa toteutettiin sähköpostikysely radiaalisahattujen puutuotteiden hyödyntämismahdollisuuksista arkkitehtisuunnittelussa lähes 60 sisustusarkkitehdille. Kyselyn yhteydessä tiedotettiin myös radiaalisahattujen puutuotteiden innovaatio- ja käyttömahdollisuuksista. Vastauksia saatiin neljältä toimijalta.
Tulokset osoittavat, että radiaalisahattujen puutuotteiden tunnettuus on toistaiseksi vähäistä, sillä yksikään vastaajista ei ollut käyttänyt niitä suunnittelutyössään, vaikka kaikki tunnistivat tuotteen vähintään nimeltä. Vastaajat liittivät radiaalisahatavaraan erityisesti tasalaatuisen syykuvion sekä osittain myös paremman mittapysyvyyden. Tuotteiden visuaalinen ilme arvioitiin erittäin myönteisesti, ja potentiaalisimmiksi käyttökohteiksi tunnistettiin sisäverhoukset, erikoiskohteet ja design-elementit. Lisäksi julkisivut, lattiat, kiintokalusteet ja julkiset tilat nähtiin mahdollisina käyttösovelluksina. Suunnittelun kannalta tärkeimmiksi ominaisuuksiksi arvioitiin visuaalinen laatu ja kestävyys.
Tulosten perusteella radiaalisahatuilla puutuotteilla nähdään potentiaalia erityisesti näkyvissä sisäpinnoissa ja yksilöllisissä arkkitehtonisissa ratkaisuissa. Laajempi markkinoille pääsy edellyttää kuitenkin kilpailukykyistä hintatasoa, tuotteiden parempaa saatavuutta sekä käytännön referenssikohteita. Tuloksia tulee tarkastella suuntaa antavina havaintoina, sillä neljän vastaajan otos ei mahdollista laajoja yleistyksiä arkkitehtikunnan näkemyksistä.
Männyn ja kuusen metsävarat Suomen puuntuotannon metsämaalla
Hankkeessa laadittiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa analyysi mänty- ja kuusipuuston alueellisesta jakautumisesta maakunnittain hyödyntämällä Valtakunnan metsien inventoinnin VMI13-14 (vuosilta 2021–2025) aineistoa. Tarkastelu kohdistettiin puuntuotannon metsämaihin, ja analyysiin sisällytettiin rinnankorkeusläpimitaltaan 180–550 mm:n mänty- ja kuusirungot. Näin voitiin tarkastella varttumassa olevaa puustoa ja arvioida tulevaa järeän raaka-aineen saatavuutta. Tuloksissa käytettiin vuosien 2021–2025 jakaumien mediaaniarvoja vuosittaisten vaihteluiden vaikutuksen vähentämiseksi. Ahvenanmaa ja Lappi rajattiin tarkastelun ulkopuolelle alueiden vähäisen puuntuotannollisen merkityksen vuoksi analysoidussa läpimittaluokassa.
Tarkasteltujen mänty- ja kuusirunkojen kokonaispuuston tilavuus puuntuotannon metsämaalla oli noin 1,13 miljardia kuutiometriä, josta männyn osuus oli 60,9 %. Vertailun vuoksi vuosien 2019–2021 VMI-tilastosta koko Suomen puuston tilavuus koostuen 50 %:sti mänty-, 30 %:sti kuusi- ja 20 %:sti lehtipuista metsä- ja kitumaalla oli yhteensä lähes 2,53 miljardia kuutiometriä, josta 89 % oli puuntuotannon maalla (Luke 2022). Tulosten perusteella merkittävä osa Suomen puuntuotannon metsämaiden puuvaroista sijoittuu siis tarkasteltuun 180–550 mm:n läpimittaluokkaan, mikä viittaa hyvään raaka-ainepotentiaaliin radiaalisahatavaran tuotantoa varten. Maakunnittain tarkasteltuna suurimmat puuvarat sijaitsivat Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa, kun taas pienin kokonaispuusto havaittiin Keski-Pohjanmaalla.
Maakuntien välillä havaittiin merkittäviä eroja sekä puulajisuhteissa että puuston kokorakenteessa. Pohjoisissa maakunnissa suuret puuvarat perustuivat pääasiassa korkeaan runkolukuun ja männyn suureen osuuteen, kun taas eteläisemmillä alueilla puuston keskimääräinen koko oli suurempi ja kuusen suhteellinen osuus korostui.
| Maakunta | Mänty ≥326 mm | Kuusi ≥326 mm | Järeät yhteensä (kuusi+mänty) | Osuus kokonais-runkoluvusta | Runkoluku yhteensä (maakunnittain) |
|---|---|---|---|---|---|
| Pohjois-Savo | 7 956 | 13 871 | 21 827 | 9,0 % | 242 210 |
| Etelä-Savo | 11 627 | 9 903 | 21 530 | 12,1 % | 178 223 |
| Pirkanmaa | 8 401 | 10 359 | 18 760 | 10,1 % | 186 666 |
| Keski-Suomi | 8 439 | 10 086 | 18 525 | 7,5 % | 247 721 |
| Varsinais-Suomi | 10 761 | 6 167 | 16 928 | 14,9 % | 113 969 |
| Pohjois-Karjala | 7 589 | 9 171 | 16 760 | 6,4 % | 259 853 |
| Uusimaa | 7 236 | 5 884 | 13 120 | 15,8 % | 83 097 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 7 886 | 5 127 | 13 013 | 3,5 % | 371 855 |
| Satakunta | 6 080 | 4 524 | 10 604 | 9,9 % | 106 943 |
| Päijät-Häme | 4 049 | 5 984 | 10 033 | 14,3 % | 70 193 |
| Kanta-Häme | 3 337 | 5 373 | 8 710 | 14,3 % | 60 747 |
| Etelä-Pohjanmaa | 5 425 | 3 084 | 8 509 | 4,9 % | 174 821 |
| Kainuu | 4 581 | 2 939 | 7 520 | 3,3 % | 226 913 |
| Etelä-Karjala | 3 690 | 2 768 | 6 458 | 9,3 % | 69 745 |
| Pohjanmaa | 2 895 | 2 638 | 5 533 | 5,8 % | 95 330 |
| Kymenlaakso | 2 880 | 1 888 | 4 768 | 8,2 % | 58 295 |
| Keski-Pohjanmaa | 1 273 | 1 039 | 2 312 | 4,4 % | 58 295 |
| Puulaji | Kaikki rungot (1 000 kpl) | Järeät rungot ≥326 mm (1 000 kpl) | Järeiden osuus % |
|---|---|---|---|
| Mänty | 1 689 559 | 104 105 | 6,2 % |
| Kuusi | 909 396 | 100 805 | 11,1 % |
Tässä analyysissa järeäksi puustoksi määriteltiin läpimitaltaan 326–550 mm:n mänty- ja kuusirungot, joiden katsottiin muodostavan potentiaalisimman raaka-ainepohjan radiaalisahatavaran tuotannolle. Järeiden runkojen määrä oli sekä männyllä että kuusella noin 100 miljoonaa runkoa, mikä vastasi noin 6,2 % männyn ja 11,1 % kuusen kokonaisrunkomäärästä (ks. taulukko 2). Järeän puuston mediaaniosuus maakunnittain oli yhteensä noin 9 % (ks. taulukko 1). Tulokset osoittavat, että Suomessa on alueellisesti merkittäviä järeän mänty- ja kuusipuuston keskittymiä, erityisesti Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, mikä luo edellytyksiä radiaalisahauksen raaka-ainehankinnalle.
Radiaalisahatavaran tuotantokonseptin kehittäminen
Radiaalisahatavaran tuotantokonsepti perustuu ajatukseen, että järeiden havutukkien arvopotentiaalia voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin kohdentamalla sahausprosessi lopputuotteen laatu- ja käyttökohdevaatimusten mukaisesti. Hankkeessa tarkasteltiin radiaalisahauksen tuotantomahdollisuuksia yhteistyössä yritysten kanssa järjestetyissä teknisissä työpajoissa sekä tuotantolaitoksiin tehdyillä tutustumiskäynneillä. Työpajojen tavoitteena oli tunnistaa teknisiä ja liiketoiminnallisia edellytyksiä radiaalisahatavaran tuotannon kehittämiselle sekä muodostaa alustava tuotantokonsepti suomalaisen sahateollisuuden käyttöön.

Konseptointityössä tarkasteltiin erikseen pien- ja suursahateollisuuden toimintaympäristöjä. Suurilla sahoilla on lähtökohtaisesti käytettävissään riittävät raaka-ainevirrat ja tuotantokapasiteetti radiaalisahatavaran valmistukseen, mutta radiaalisahatavaran suhteellisen pieni markkinaosuus sekä tuotannon erikoistuminen voivat kuitenkin rajoittaa sen liiketoiminnallista kiinnostavuutta osana volyymiperusteista sahateollisuutta. Tämän vuoksi hankkeessa tarkasteltiin erityisesti piensahateollisuuden mahdollisuuksia hyödyntää radiaalisahausta korkeamman lisäarvon tuotteiden valmistuksessa (ks. kuva 3).
Lopputuotelähtöisessä tuotantomallissa prosessi etenee sekä pienissä että suurissa sahalaitoksissa pääpiirteissään samalla tavalla. Ensimmäisessä vaiheessa tukin geometria, laatu ja dimensiot analysoidaan ennen sahausta. Tämän jälkeen valitaan sahausasete ja sahausstrategia, joiden tavoitteena on maksimoida halutun radiaalisahatavaran saanto sekä samalla tuottaa mahdollisimman suuri osuus muihin korkean jalostusarvon tuotteisiin soveltuvia aihioita.
Piensahateollisuuden näkökulmasta tuotantokonseptin keskeinen tavoite on kehittää radiaalisahausmenetelmiä siten, että ne voidaan integroida olemassa olevaan tuotantoon ilman merkittäviä investointeja uusiin tuotantolinjoihin. Tavoitteena ei ole ainoastaan lisätä radiaalisahatavaran tuotantomääriä vaan optimoida koko arvoketju raaka-aineen hankinnasta valmiiseen tuotteeseen siten, että materiaalin käyttöaste, jalostusarvo ja tuotannon kannattavuus paranevat.
Tuotantokonseptin avulla voidaan parantaa järeiden havutukkien hyödyntämisastetta, lisätä arvokkaan sydänpuuaineksen käyttöä sekä tuottaa markkinoille tuotteita, joiden mittapysyvyys, ulkonäkö ja tekninen suorituskyky ovat tavanomaista sahatavaraa parempia.
Keskustelujen pohjalta tarkasteltiin erityisesti moniteräsirkkelin soveltuvuutta radiaalisahatavaran valmistukseen. Menetelmän arvioitiin tarjoavan piensahoille mahdollisuuden tehostaa radiaalisahalautojen tuotantoa erityisesti pelkoista jatkojalostettaessa. Teknisesti soveltuviksi ratkaisuiksi tunnistettiin esimerkiksi moniteräsirkkelit Wood-Mizer MR250, Paul KME3 ja MEBOR VC900. Mikäli tavoitteena on valmistaa esimerkiksi 25 × 100 mm:n radiaalisahattuja julkisivu- tai sisustuslautoja, voidaan tuotantoketju kuvata seuraavasti: tukki → pääsahaus (sirkkeli- tai vannesaha) → pelkka → moniteräsahaus → radiaalisahatut laudat.
Radiaalisahatavaran jatkojalostuksen osalta selvitettiin höyläämöyritysten näkemyksiä eri tuoteryhmien aihiovaatimuksista. Taulukosta 3 nähdään, että potentiaalisiksi käyttökohteiksi tunnistettiin erityisesti sisä- ja ulkoverhouspaneelit, rimatuotteet sekä lattialaudat. Näiden tuoteryhmien pohjalta laadittiin alustava tuotemäärittely, jota voidaan hyödyntää jatkossa markkina- ja kannattavuustarkasteluissa sekä tuotehinnoittelun kehittämisessä.
| Mitat | Sisäpaneelit | Ulkopaneelit | Rimatuotteet | Lattialaudat |
|---|---|---|---|---|
| Sahatavara | 15/18 mm x 100/125 mm | 25/32 mm x 100/125 mm | 32-48 mm x 44-100 mm | 14 mm x 75 mm 14 mm x 100 mm |
| Kuivahalkaisu | 30/36 mm | 32/50 mm | – | |
| Erityishuomio soveltuvuudesta | – | Pystyulkoverhous | Erityisesti sisäverhous, mahdollisesti myös ulos | Radiaalipinta 10 mm, jonka pohjalle liimattu 22 mm normaalilauta |
| Lopputuote | 12-21 mm x 95 mm 12-21 mm x 120 mm | 23-28 mm x 95 mm | 30-45 mm x 40-50 mm | 28 mm x 70 mm 28 mm x 95 mm |
| Lämpökäsiteltynä | – | 19-22 mm x 90-100 mm | – | – |
| Pintalaatu | Oksaton/vähäoksainen mänty | Terve-/ vähäoksainen mänty/kuusi | Oksaton/vähäoksainen mänty/kuusi | Terve-/vähäoksainen mänty/kuusi |
Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda suomalaiselle puutuoteteollisuudelle toimintamalli, jossa radiaalisahatut tuotteet toimivat korkean lisäarvon raaka-aineena vaativissa puurakentamisen ja sisustusratkaisujen sovelluksissa. Tuotantokonseptin avulla voidaan parantaa järeiden havutukkien hyödyntämisastetta, lisätä arvokkaan sydänpuuaineksen käyttöä sekä tuottaa markkinoille tuotteita, joiden mittapysyvyys, ulkonäkö ja tekninen suorituskyky ovat tavanomaista sahatavaraa parempia. Tämä johtuu siitä, että radiaalisahatuilla tuotteilla on vähemmän kosteuselämisen aiheuttamia muodonmuutoksia, tasalaatuisempi pintastruktuuri ja suurempi pintakovuus. Samalla konsepti luo edellytyksiä uusille liiketoimintamalleille ja vientimahdollisuuksille, jotka perustuvat radiaalisahatun puun erityisiin teknisiin ja visuaalisiin ominaisuuksiin.
Radiaalisahatavaralle optimoidut sahausasetemallit
Radiaalisahatavaran tuotannon kehittämisen keskeisenä lähtökohtana on sahausasetemallien optimointi siten, että mahdollisimman suuri osuus tukin poikkileikkauksesta voidaan hyödyntää radiaalisahattuna tuotteena. Korkean saannon, materiaalitehokkuuden ja sydänpuuaineksen optimaalisen hyödyntämisen yhteensovittaminen edellyttää erityisesti piensahoilla kokemukseen perustuvaa sahausmallien suunnittelua. Suurissa sahalaitoksissa tätä tehtävää tukevat erilaiset sahausoptimointi- ja aseteohjelmistot, joiden avulla voidaan määrittää kullekin tukkiluokalle taloudellisesti ja teknisesti tarkoituksenmukaisin sahausratkaisu. Piensahateollisuudessa vastaavat ratkaisut perustuvat usein manuaaliseen suunnitteluun ja käytännön kokemukseen.
Sahausasetemallit määritellään tyypillisesti tukin läpimitan, kartiokkuuden, laadun ja lopputuotteen käyttötarkoituksen perusteella. Sama tukki voidaan siten sahata usealla eri tavalla riippuen tavoitellusta tuotteesta ja arvosaannosta. Hankkeen aikana tutkimuskäyttöön hankittiin CutLog-sahausoptimointiohjelmisto, jonka avulla pyritään kehittämään radiaalisahatavaran tuotantoon soveltuvia aseteratkaisuja sekä arvioimaan niiden vaikutusta saantoon ja tuotteiden jalostusarvoon. Tavoitteena on muodostaa eri tuoteryhmille, kuten sisä- ja ulkoverhouspaneeleille, rimatuotteille ja lattialaudoille, soveltuvia lopputuotelähtöisiä sahausmalleja. Työ on edelleen käynnissä, mutta hankkeessa laadittiin myös alustavia mallinnuksia yksittäisille tukkiluokille.

Esimerkkinä teoriatapauksessa tarkasteltiin 300 mm:n latvaläpimittaista mäntytukkia, josta tavoitteena oli valmistaa 15 × 100 mm:n radiaalisahattuja paneeliaihioita sekä jäljelle jäävästä materiaalista listatuotteita (ks. kuva 4). Tarkastellussa sahausmallissa tukki särmätään ensin vaakavannesahalla, jonka jälkeen se jaetaan kolmeksi pelkaksi siten, että sydänpuun ympärille muodostuu kahdeksan radiaalisuuntaista sahausaihiota. Ratkaisun tavoitteena on säilyttää vuosilustojen kulma tuotteen pintaan nähden pääosin yli 60 asteessa, mikä vastaa radiaalisahatavaralle tyypillisiä laatukriteerejä. Samalla sydänpuusta muodostuva keskiosa voidaan ohjata korkean jalostusarvon tuotteeksi, joissa sydänpuun luonnollinen lahonkestävyys tarjoaa lisäarvoa. Näin koko tukin arvosaantoa ja lisäksi tuotantotehokkuutta voidaan kasvattaa verrattuna tavanomaisiin radiaalisahausmalleihin.
Hankkeessa toteutettiin sähköpostikysely radiaalisahauksen nykytilasta ja kehittämisedellytyksistä lähes sadalle piensahayrittäjälle, joiden tuotanto perustui joko kiinteisiin tai siirrettäviin vanne- ja pyörösahoihin. Kyselyyn saatiin yhteensä kahdeksan vastausta.
Tulosten perusteella radiaalisahaus on suomalaisissa piensahoissa vielä vähäisessä käytössä, vaikka alan toimijat tuntevat menetelmän. Vain kaksi kahdeksasta vastaajasta ilmoitti valmistavansa radiaalisahattua sahatavaraa säännöllisesti tai satunnaisesti, kun taas enemmistö vastaajista ilmoitti tuntevansa menetelmän tai olevansa kiinnostunut sen käyttöönotosta. Radiaalisahauksen merkittävimmiksi kehittämistarpeiksi tunnistettiin markkinatiedon saatavuus, tuotteiden hinnoittelu sekä uusien asiakassegmenttien tavoittaminen. Suurimmiksi käyttöönoton esteiksi puolestaan arvioitiin asiakaskysynnän epävarmuus, tuotannon lisätyö sekä sivutuotteiden hyödyntämiseen liittyvät haasteet.
Radiaalisahauksen taloudellisen kannattavuuden arvioitiin olevan vahvasti sidoksissa markkinoiden riittävään kysyntään. Puolet vastaajista arvioi, että radiaalisahatavaran tulisi saavuttaa vähintään 25–49 prosentin hintapreemio tavanomaiseen sahatavaraan verrattuna, jotta tuotanto olisi liiketaloudellisesti perusteltua. Tulosten perusteella radiaalisahauksen yleistymistä rajoittavat ensisijaisesti markkina- ja liiketoimintatekijät pikemminkin kuin tekniset tuotantoedellytykset. Vastaajamäärän jäädessä pieneksi tuloksia voidaan kuitenkin pitää lähinnä suuntaa antavina havaintoina suomalaisen piensahateollisuuden näkemyksistä.
Yhteenveto
Kokonaisuutena hankkeen tulokset osoittavat, että radiaalisahauksella on teknisiä ja raaka-ainepohjaisia edellytyksiä kehittyä suomalaisen puutuoteteollisuuden korkean jalostusarvon tuotantomenetelmäksi. Jatkokehityksen kannalta olennaista on yhdistää optimoitu sahaustekniikka, tehokas raaka-aineen käyttö ja selkeästi määritellyt lopputuotteet markkinalähtöiseen tuotteistamiseen. Erityistä potentiaalia voidaan nähdä piensahojen ja jatkojalostajien muodostamissa arvoketjuissa, joissa radiaalisahatavaran tekniset ja visuaaliset erityisominaisuudet voidaan muuttaa asiakkaalle tunnistettavaksi lisäarvoksi. Näin radiaalisahaus voi tarjota mahdollisuuden nostaa järeän kotimaisen havupuun jalostusarvoa ja kehittää uusia erikoistuneita puutuotteita.
Artikkeli on kirjoitettu osana Radlnno – Radiaalisahauksesta innovaatioita puurakentamiseen – hanketta (1.11.2025–31.12.2027). Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Itä-Suomen elinvoimakeskus. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa menetelmiä ja sovelluksia, jotka mahdollistavat radiaaIisahatuotteille perustuvan arvoketjun luomisen alueelle.
Lähteet
Bjelin Group s.a. Mikä on puun ydinpeili ja miksi se on näkyvissä. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://fi.bjelin.com/fi/faq/tuotteemme/q/0ff7c837-mika-on-puun-ydinpeili-ja-miksi-se-on-nakyvissa [viitattu 12.10.2026].
Casselbrant, S., Svensson, B., Sipi, M., Raknes, E., Müller, M. & Kristensen, K. 2000. Pohjoismainen puualan laatukieli – havupuu. Espoo: Teknillinen korkeakoulu.
Luke. 2022. Suomen metsissä on puuta 2,5 miljardia kuutiometriä – neljännes siitä löytyy soilta. Luonnonvarakeskus. WWW-dokumentti. Päivitetty 26.4.2023. Saatavissa: https://www.luke.fi/fi/uutiset/suomen-metsissa-on-puuta-25-miljardia-kuutiometria-neljannes-siita-loytyy-soilta [viitattu 15.10.2026].
Oy Lunawood Ltd. 2023. Lunawood-lämpöpuun pintakäsittely – Vinkit sopivan tuotteen valintaan. WWW-dokumentti. Päivitetty 28.3.2023. Saatavissa: https://lunawood.com/fi/story/lunawood-lampopuun-pintakasittely/ [viitattu 12.10.2026].
Puuinfo Oy. 2020. Tiheäsyinen sahatavara ja radiaalisahaus. WWW-dokumentti. Päivitetty 1.7.2020. Saatavissa: https://puuinfo.fi/suunnittelu/ohjeet/tekniset-tiedotteet/tiheasyinen-sahatavara-ja-radiaalisahaus/ [viitattu 8.10.2026].
SFS-ISO 24294:2021. 2021. Timber — Round and sawn timber — Vocabulary.
SFS-EN 844:2019. 2019. Round and sawn timber. Terminology.
Lisenssi
Teema
Biopohjaiset materiaalit ja tuotteet, Biotalous, Kiertotalous ja rakentaminen, Puurakentaminen
Viittausohjeet
Sykiäinen, M. 2026. Radiaalisahaustekniikan edistäminen. Kesto-verkkojulkaisu. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261117145583.