12.10.2026

Energiayhteisö vuokratalossa – säästöä sähkölaskuun

Energiayhteisöt mahdollistavat paikallisesti tuotetun energian hyödyntämisen myös vuokrataloissa ja muissa moniasuntoisissa kiinteistöissä, jolloin aurinkosähköä voidaan käyttää sekä yhteisissä tiloissa että asukkaiden omassa kulutuksessa. Ne lisäävät asukkaiden osallisuutta ja tarjoavat mahdollisuuden hyötyä yhteisistä investoinneista konkreettisesti. Ratkaisuissa korostuvat oikeudenmukainen energianjakomalli, helppo käyttöönotto sekä asukkaan vapaus valita haluamansa sähkönmyyjä. Kirjoitus on suunnattu erityisesti vuokrataloyhtiöille ja asukkaille, energia-alan toimijoille sekä uusiutuvan energian ratkaisujen tarjoajille.

Energiayhteisöjen tunnettavuus

Energiayhteisö käsitteenä on vielä melko huonosti tunnettu kerrostalo- ja omakotitaloasujien keskuudessa. Tuomelan ym. (2025) kyselytutkimus paljasti, että energiayhteisöä käsitteenä ei juurikaan tunneta, sillä 618 vastaajan kyselyssä 71 % vastaajista ilmoitti, että ei tunne lainkaan energiayhteisö-konseptia. Tämä on yhdenmukaista aiempien havaintojen kanssa. Tutkimus kohdistui suomalaisiin aikuisiin, jotka asuvat asunto-osakeyhtiöiden omistamissa kerrostaloissa tai omakotitaloissa. Vuokralaisten osuus tutkimuksessa vastasi väestörakennetta.

Samanaikaisesti kiinnostus uusiutuvan energian hyödyntämiseen vuokrataloasumisessa on kasvussa. Ortega ym. (2026) havaitsivat, että energiayhteisöt nähdään kaupunkialueilla keskeisenä keinona edistää uusiutuvan energian käyttöä sekä olemassa olevissa että uusissa rakennushankkeissa. Käyttöönottoa hidastavat kuitenkin edelleen monet käytännön haasteet, minkä vuoksi tarvitaan lisää tietoa paikallisista toteutusmalleista sekä asukkaiden osallistamisen keinoista.

Ensimmäisiä kokemuksia vuokratalon energiayhteisöstä

Energiayhteisön perustamista edelsi sopivan kerrostalon kartoittaminen Kotkan Asunnot Oy:n kohteista. Kotkan Asunnot Oy tarjoaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja 130 asuintalossa eri puolilla Kotkaa. Pilottikohteeksi valikoitui 43 asunnon kerrostalo, jossa oli äskettäin valmistunut kattoremontti (kuva 1).

Energiayhteisö perustettiin tässä tapauksessa olemassa olevaan taloyhtiöön, jossa oli jo vakiintunut asukaskunta. Asukkaille toteutettiin kysely, joka jaettiin kirjeitse jokaiseen asuntoon. Kirjeessä kuvattiin selkeästi energiayhteisön toimintaperiaate sekä korostettiin, ettei osallistumisesta aiheudu asukkaille lisäkustannuksia, vaan siitä saatava hyöty näkyy suoraan sähkölaskun pienenemisenä. Lisäksi asukkailta pyydettiin suostumus kulutustietojen anonyymiin seurantaan osana energiayhteisön toimintaa.

Kahden kyselykierroksen jälkeen 55,8 % asukkaista ilmoitti olevansa halukas osallistumaan energiayhteisöön. Tulosta voidaan pitää kohtuullisen hyvänä ottaen huomioon, että kyseessä oli jälkikäteen olemassa olevaan rakennukseen toteutettava ratkaisu, jossa asukkaiden lähtökohdat, ymmärrys energiayhteisöstä sekä suhtautuminen yhteisiin ratkaisuihin vaihtelevat. Energiayhteisön toteuttaminen uudisrakennuksissa on yleensä helpompaa, kun järjestelmä ja hyödynjako voidaan huomioida jo suunnitteluvaiheessa.

Asukkaiden kokemukset ja energiayhteisön hyväksyttävyys

Asukastilaisuudessa pidetyn kyselyn perusteella energiayhteisöön liittyneiden tyytyväisyys liittyi erityisesti asian edistyksellisyyteen ja ympäristöhyötyihin. Osallistuminen pilottiin, jota ei tiettävästi ole aiemmin toteutettu vanhoissa kerrostaloissa, koettiin merkitykselliseksi. Myös yhteisöllisyyden lisääntyminen koettiin positiivisena. Energiayhteisö koettiin hyväksyttäväksi toimintamalliksi, vaikka kyselyn toteutusajankohtana, talvikaudella, sen taloudelliset hyödyt eivät vielä olleet käytännössä nähtävissä. Keskimäärin asukkaan arvioitiin säästävän aurinkosähkön ansiosta noin 100 kWh vuodessa painottuen kesäkuukausille. Tämä vastaa 10–25 euron vuotuista säästöä.

Liittymättä jättämisen taustalla saattoivat olla epäselviksi koetut taloudelliset hyödyt tai maksut, energiayhteisömallin monimutkaisuus sekä yksilölliset asenteet. Tämä viittaa siihen, että energiayhteisöjen käyttöönoton tueksi tarvitaan nykyistä selkeämpää viestintää, hyötyjen konkretisointia sekä työkaluja, joiden avulla asukkaat voivat seurata energiayhteisön vaikutuksia omaan energiankulutukseensa ja kustannuksiinsa.

Vuokrataloyhtiön näkökulma

Vuokrataloyhtiön näkökulmasta keskeinen arviointikysymys liittyy siihen, syntyykö energiayhteisöstä riittävä ja ennakoitava tuotto suhteessa investointiin. Taloudellisen kannattavuuden kannalta erityisen merkittävä tekijä on omakäyttöaste eli se osuus tuotetusta sähköstä, joka voidaan hyödyntää kiinteistössä tai asunnoissa paikan päällä. Ylijäämäsähkön myynti verkkoon on vähemmän tuottoisaa, mikä rajoittaa järjestelmän ylimitoittamista tuotannon maksimoimiseksi.

Pilottikohteessa tuotetun aurinkosähkön jakautuminen oli suuntaa antavasti seuraava: 60 % ohjautui kiinteistön kulutukseen, 30 % asunnoille ja 10 % jäi ylijäämänä myytäväksi sähköverkkoon. Kerrostalon aurinkopaneelit asennettiin pääosin etelän suuntaan (kuva 2).

Taloudellisen näkökulman lisäksi energiayhteisö voi ainakin aluksi lisätä taloyhtiön työmäärää. Näitä lisätehtäviä voivat olla esimerkiksi

• energiayhteisön ilmoitusasiat jakeluverkkoyhtiöön (liittyminen/eroaminen)
• energiantuotannon ja -kulutuksen seuranta sekä raportointi
• asukasviestintä ja neuvonta energiayhteisön toiminnasta
• sopimus- ja hallinnollisten käytäntöjen ylläpito.

Vaikka osa näistä tehtävistä voidaan automatisoida tai ulkoistaa palveluntarjoajille, edellyttää energiayhteisö käytännössä uudentyyppistä osaamista ja aktiivisuutta taloyhtiön hallinnolta.

Energiayhteisön kannattavuus ei kuitenkaan muodostu yksinomaan suorista taloudellisista hyödyistä. Merkityksellisiä ovat myös epäsuorat hyödyt, kuten kiinteistön arvon kehittyminen ja energiariskien hallinta, sillä sähkön hinnan vaihtelut sekä teknologian kehitykseen liittyvät investointiriskit aiheuttavat epävarmuutta. Aurinkoenergian käyttöönotolla on mahdollisuus vastata kiristyviin energiatehokkuus- ja päästövaatimuksiin (Ympäristöministeriö 2026).

Juridinen kommentti vuokrataloyhtiön energiayhteisöstä

Suomessa vuokrataloyhtiöt voidaan jakaa karkeasti julkisomisteisiin (kunnalliset/valtion) ja yksityisiin toimijoihin. Vuokra-asunnoista noin puolet on rahoitettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Arava- ja korkotukiasuntoja rakennuttavat ja omistavat pääasiassa kunnat sekä yhteisöt, jotka Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus (Varke) on nimennyt yleishyödyllisiksi. Loput ovat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, joita omistavat Suomessa pääasiassa yksityishenkilöt, asuntosijoitusyhtiöt sekä yhteisöt. (Ympäristöministeriö s.a.)

Lainsäädännön näkökulmasta vapaarahoitteisissa vuokrataloyhtiöissä ei ole nähtävissä estettä sille, että vuokrasopimuksiin sisällytetään ehto, jonka mukaan huoneisto kuuluu energiayhteisöön. Tällöin energiayhteisöön osallistuminen kytkeytyy huoneistoon, ei yksittäiseen vuokralaiseen. Ratkaisu on perusteltu erityisesti siksi, että energiayhteisön tuotot ja hyvitykset kohdistuvat käyttöpaikkakohtaisesti. Näin ollen vuokralaisen vaihtuminen ei vaikuta hyvityksen jakosuhteisiin tai edellytä sopimusmallin muuttamista, mikä lisää järjestelmän selkeyttä ja hallittavuutta.

Valtion tukemien vuokrataloyhtiöiden osalta tarkastelu liittyy keskeisesti omakustannusperiaatteen soveltamiseen. Kun aurinkosähköjärjestelmä on jo toteutettu, energiayhteisön toiminta ei tyypillisesti lisää vuokralaisten kustannuksia vaan pikemminkin vähentää sähkökuluja. Tällaisessa tilanteessa energiayhteisön ei voida katsoa olevan ristiriidassa omakustannusperiaatetta koskevan sääntelyn kanssa.

Tulkinnallisesti keskeisempi kysymys liittyy aurinkosähköjärjestelmän investointivaiheeseen ja siitä aiheutuvien kustannusten käsittelyyn vuokranmäärityksessä. Oikeudellisesti on perusteltua tulkita, että kyseessä on kiinteistön omistajan tekemä energiatehokkuutta parantava investointi, joka rinnastuu muihin kiinteistön ylläpitoon ja kehittämiseen kuuluviin toimenpiteisiin. Tällöin investointikustannukset voidaan kattaa omakustannusperiaatteen mukaisesti vuokrista edellyttäen, että kustannusten kohdentaminen on läpinäkyvää ja kohtuullista. (Hienonen 2026.)

Piloteista pysyviksi toimintamalleiksi

Energiayhteisöjen yleistymistä vuokrataloissa voidaan edistää erityisesti lisäämällä asukkaiden ja vuokrataloyhtiöiden tietoisuutta mallin hyödyistä sekä tekemällä ratkaisuista helposti ymmärrettäviä ja hallittavia. Keskeisiä tekijöitä ovat selkeä viestintä sekä toimintamallit, jotka eivät lisää asukkaiden kustannuksia tai arjen vaivaa. Vuokrataloyhtiön teknisten ja hallinnollisten ratkaisujen yksinkertaistaminen, valmiit sopimusmallit sekä digitaaliset seurantatyökalut voivat madaltaa käyttöönoton kynnystä. Pilottikohteista saatavat käytännön kokemukset ja tutkimustulokset auttavat lisäämään luottamusta energiayhteisöihin sekä tukevat niiden laajempaa käyttöönottoa vuokratalokannassa.

Yhteenveto

Vuokrataloihin perustettavat energiayhteisöt tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää aurinkosähköä sekä kiinteistön että asukkaiden sähkönkulutukseen, mikä lisää uusiutuvan energian omakäyttöä. Pilottikohteena toimineessa vuokrakerrostalossa yli puolet asukkaista ilmoitti olevansa halukas osallistumaan energiayhteisöön, mikä osoittaa mallin kohtuullista hyväksyttävyyttä myös olemassa olevassa asuntokannassa. Asukkaat pitivät erityisesti ympäristöhyötyjä, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuutta osallistua uudenlaiseen energiaratkaisuun myönteisinä tekijöinä. Energiayhteisöt voivat muodostua varteenotettavaksi keinoksi lisätä uusiutuvan energian käyttöä myös vuokrataloissa, kun niissä syntyy tuottoa suhteessa investointiin ja niiden toimintaperiaatteet ja hyödyt viestitään selkeästi.

Tämän julkaisun laatimisessa tekijät ovat käyttäneet tekoälytyökalua M365 Copilot tekstin jäsentelyssä ja kielenhuollossa. Tekijät ovat tarkistaneet ja muokanneet työkalun laatimaa sisältöä ja ottavat täyden vastuun teoksen sisällöstä.